Nuasjärvi – saastutus seis

2

Sotkamon Nuasjärvi on krimiläistyyppisellä kaappauksella siepattu Talvivaaran kaivosyhtiösikermän käyttöön. Alunperin Talvivaara Oy:n kaivoshankkeeseen ei kuulunut Sotkamon Nuasjärven hyväksikäyttö eriasteisesti käsiteltyjen kaivosjätevesien laskualtaana. Kaivostoiminnalle välttämättömien lupien hankkimisen yhteydessä kävi ilmi, ettei kaivostoimintaa yhtiön mielestä voida harjoittaa tekemättä perustavaa laatua olevia muutoksia (helpotuksia?) ja täydennyksiä sekä menetelmiin että vastaavasti luvitukseen. Perusluvitus oli siten epäonnistunut. Purkuputken prosessiluvituksen tultua jonkinasteisesti ja jälkijättöisesti hoidetuksi saatiin ympäröivän maailman arviointi purkuputki- tuotoksesta. Kalat eivät enää kelpaakaan markkinoille, kun tarjolla on apajia, jotka eivät epäilyksiä herätä. Ammattikalastus siirtyi näiltä osin vinkin mukaan muualle.

Tässä vaiheessa ilmestyivät julkisuuteen ”mallisynnit” Talvivaara Oy:n alkuajoilta. Kansalliseen keskusteluun noussut ja suunnitelmissa alunperin laiminlyöty sulfaatti löysi oitis ”normicasen” Kolmisoppi-järven rehevöitymisestä. Vertailun vuoksi esimerkit muualta ovat paikallaan. Lahden Vesijärveä uhkaavat Lahden energian uuden voimalan jopa miljoonan kilon vuosittaiset sulfaattikuormat. Tätä pidetään dramaattisen suurena lisäyksenä.

….”Jos Vesijärven Enonselälle lasketaan tällainen määrä sulfaattia, se ottaa fosforin paikan rautaan sitoutujana, ja fosfori vapautuu levien ravinnoksi. Uusi rehevöitymiskierre on sen jälkeen valmis alkamaan. Sulfaattipitoisuuden kasvun välillisenä seurauksena muodostuu myös rikkivetyä, joka on jo pieninä pitoisuuksina vesieliöille myrkyllistä. Sulfaatti kasaantuu syvänteisiin ja aiheuttaa rehevöitymistä. Asiaan valitettavasti kuuluvat sinilevälautat ja happikadot.”

Kuopion Energia sai viime vuoden lopulla luvan laskea Kallaveteen 300 000 kiloa sulfaattia vuodessa. Lahti Energiahan on varautunut miljoonan kilon lisäsulfaattikuormaan. Kumpikin energialaitos valitsee kahden savukaasujen puhdistamiseen käytettävissä olevan, märkä- ja kuivamenetelmän välillä. Jälkimmäisen hyötysuhde on heikompi, mutta se ei tuota vesistöpäästöjä.

Talvivaarassa kaivostoimintaa harjoittavien yhtiöiden pitää varautua – alkuperäisen suunnitelman mukaisesti – kaikkiaan 45 vuotta kestävään toimintaan, jos alasajo ei ole poliittisesti mahdollista. Nuasjärven hyväksikäytössä tulee siirtyä Oulujoen vesistön valuma-alueella ”saasteita nolla” vaihtoehtoon. Se merkitsee toimeliaisuuden keskittymistä vesien puhdistukseen ja kiertoon kaivosalueella.

2 KOMMENTTIA

  1. Kun Talvivaara aloitti toiminnan, viranomaisilla ei ollut päästörajoista mitään käsitystä. Siksi Talvivaara yhtiö sai ne itse määritellä, mutta laitoksen käynnistyttyä nekin ylittyi 10-kertaisesti. Kun siihen sitoutettiin myös työvoimapolitiikka, niin sen jälkeen siitä tulikin ikiliikkuja.

    Muistan Jorma Ollilan johtaman Brändi-työryhmän loppuraportin. Vuonna 2016 kaikki suomen järvet ovat juomakelpoisia.

  2. On todellakin muistettava Ollilan raportti vuodelta 2010, joka on jäänyt pölyyntymään hyllyille, lupauksista huolimatta! Raportti alkoi hyvin raflaavasti:
    ”Vuoden 2030 Suomi on maailman ongelmanratkaisija. Suomi on jo maailman paras maa. Suomella on pieneen kokoonsa nähden uskomaton määrä vahvuuksia ja mahdollisuuksia ratkaista maailman vihe- liäisimpiä globaaleja ongelmia. Jos Suomea ei olisi, se pitäisi nyt keksiä. Meillä on tehtävä”

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.