Nikkeliale ja Nuasjärven tila

3

Ei viikkoa ilman Terrafame-uutista. Kaivoksen yllätysomistajat (lue: veronmaksajat) saavat pyytämättä ja aina niin yllättäen lukea lehdistä, kuinka satojen miljoonien sijoitukset tuottavat – tai ovat pidättäytyneet tuottamasta. Niinpä HS uutisoi syyskuun 9. päivä, että ”metallien kallistuminen lievittää Terrafamen pulmia. Nikkeli on kallistunut elokuun alusta liki 20 prosenttia noin 12 000 dollariin tonnilta.

Niin se meni mutta sitten ei mennytkään. Nikkelitonnin hinnaksi noteerattiin heinäkuun 25. päivänä 9 560 dollaria ja saman kuukauden 28. päivänä 10 105 dollaria. Syyskuussa, viikolla 36 hinta vaihteli 11 920 ja 12 150 dollarin välillä. Vetoamalla uutistoimisto Bloombergin havaitsemaan talouskasvuun Terrafame julkisti edellä mainitun toiveikkuutensa nikkelinhinnan noususta. Mutta toiveikkuus petti tälläkin kertaa, ainakin joksikin aikaa. Samaisen syyskuun 25.-29. päivinä nikkelitonnin hinta vaihteli nimittäin 10 175 ja 10 585 dollarin välillä. Loppukesän hintapyrähdys oli sulanut muutamassa viikossa.

Trafigura -niminen yhtiö on sitoutunut ostamaan Terrafamen seitsemän vuoden koko nikkelituotannon ja 80 prosenttia sinkkituotannostakin. Uutisoinnista ei kuitenkaan tule ilmi, millä perusteella yhtiöiden keskinäinen kauppahinta määräytyy. Kuten todettua, maailmanmarkkinahinta on viime aikoina vaihdellut varsin vaatimattomalla tasolla.

Tuoreimman, heinäkuussa julkaistun osavuosikatsauksen mukaan Terrafamen liikevaihto oli 88,5 miljoonaa euroa ja liiketappio oli 59,8 miljoonaa euroa. Näinpä näyttää siltä, ettei 10 000 dollaria tonnilta riitä nostamaan tulosta plussalle, ei edes plus-miinus nollaan.

Yrittääkö yhtiö korjata tappiollisuuttaan purkuputken ja sulfaattipitoisten vesien avulla? GTK:n mukaan ”niiden vaikutus Nuasjärveen on ollut huomattavasti odotettua suurempi. Kemiallisesti kerrostuneen alueen pinta-ala (yli 1200 ha) ulottui mittaushetkellä jopa neljän kilometrin päähän purkuputkesta.” Joka tapauksessa Nuasjärven ja kaivosalueen lähivesien uskottavuus ruokakalantuotannossa on onnistuttu hävittämään. Viittaan Helsingin yliopiston tuoreeseen tutkimukseen (prof. Atte Korhola, Kaleva 16.9.).

3 KOMMENTTIA

  1. ” Joka tapauksessa Nuasjärven ja kaivosalueen lähivesien uskottavuus ruokakalantuotannossa on onnistuttu hävittämään. Viittaan Helsingin yliopiston tuoreeseen tutkimukseen (prof. Atte Korhola, Kaleva 16.9.).”
    Kaleva kertoo 16.9.2017:
    ”Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola sanoo, että Talvivaaran ja Terrafamen vesistöihin laskeman sulfaatin aiheuttama suolaantuminen saattaa olla ekologisilta vaikutuksiltaan suurin vesistöjä muuttava tekijä.
    Korholan mukaan se, ettei Nuasjärvellä ole tapahtunut parin purkuputkivuoden aikana vakavaa ja selväpiirteistä muutosta ei todista mitään. Vakava muutos voi olla edessä muutaman vuoden päästä.”
    Ja sama Kalevan juttu kalastuksesta, kalastaja: ”– Minulla on todistukset siitä, etteivät tukut osta Nuasjärven kalaa. On aivan sama, mitä päästömittaukset kertovat. Järven maine on mennyt”
    Miksi järven maine on mennyt? Missä syylliset?

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.