MIHIN UNOHTUIVAT VEROPARATIISIT?

0

Nyt se on siis selviö, että Portugalikin pyytää Euroopan unionin rahoitusjärjestelmältä apua. Tähän tosiasiaan kytkeytyy monta merkityksellistä vaikuttavaa tekijää ja näkökohtaa.

Ensimmäinen on tietenkin se, että demokratiassa on vaikea tehdä todella kipeitä ratkaisuja. Mieluummin sukelletaan syvälle kuin tehdään vastuullisia poliittisia päätöksiä. Portugalin parlamentti antoi oman näytteensä.

Toinen havainto liittyy Kreikkaan ja Irlantiin, kahteen jo tukitoimien piiriin ajautuneeseen eurovaltioon. Niiden saamien lainojen korkotasot eivät ole laskeneet vaikka ne ovat vastaanottaneet joko lainoina tai takuina jo lähes 800 miljoonaa euroa – ja lisää on luvassa. Jos Portugalille annetaan takuita, niin näin voidaan odottaa käyvän niidenkin korkotasoille. Tämä on hyvin merkityksellistä.

Kolmanneksi on mainittava asia, jonka ilmiselvästi kaikki muut blogistit, kommentaattorit ja kolumnistit ovat aktiivisesti unohtaneet. Kun finanssikriisi laukesi, Ranskan presidentti vaati oitis veroparatiisien sulkemista. Nämä veronkiertäjien pääomien säilytyspaikat pullistellevat laittomasti kartutetuista rahavaroista samalla kun rehelliset pienituloiset veronmaksajat äimistelevät rupukuntoisille valtioille myönnettävien takuiden ja lainojen kanssa.

Miksi Ranskan presidentti ja eurovaltiovarainministerit vaikenevat nyt veroparatiiseista? Se on kymmenien, jopa satojen euromiljardien kysymys?

Nokanvalkaisu onkin aloitettava heti.

Veroparatiisien toiminta on lopetettava ja veronkiertäjät on saatava hoitamaan veronmaksuvelvollisuutensa. Verotiedot on saatava julkisiksi ainakin kunkin valtion veroviranomaisille. Maiden väliseen yhteistyöhön on jo käytettävissä tietojenvaihtosopimusjärjestelmä. Se on aktivoitava toimivaksi järjestelyksi. Suomen verohallinto ei ole pyytänyt ensimmäistäkään verotietoa ulkomailta!

Nyt jo on selvää, että Kreikka ajautuu velkasaneeraukseen. Portugalin kohdalla on syytä mennä mutkat oikaisten suoraan siihen. Näin saadaan yksityiset velkojat ja sijoittajat välittömästi selvitystyöhön mukaan. Mitä pidemmälle ratkaisu siirtyy, sitä enemmän väistämättömään polkuun tulee mutkia.

Velkasaneeraus on sekin kiusallinen ja samalla vaikea asia. Tämä johtuu mm. siitä, että Espanjan pankit ja muut rahoittajat ovat luotottaneet runsaskätisesti naapuriaan Portugalia. Määräksi on arvioitu seitsemän prosenttia Espanjan bruttokansantuotteen määrästä. Näin osa Espanjan rahoitusongelmista on ratkaistava osana Portugalin rahoituksen ratkaisua. Portugalin poliittisen opposition on syytä nöyrtyä.

PS. Muuten kirjoitin Kreikan ja Euroopan yhteisön finanssimaailman asioista ensimmäisen kirjan jo vuonna 1995. Sen nimi on ”Markka vai ecu”. Silloin siitä pilkattiin mm. TV:n pääuutisissa. Nyt siitä vaietaan.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.