Matkailu vai kaivos?

4

Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) oli kesäloman päättäjäisiksi herännyt huoleen siitä, että Uusimaa, erityisesti pääkaupunkiseutu, vetää väestöä muualta Suomesta. Näin on mahdollista kun väellä on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Nyt tietysti matkataan avoimien työpaikkojen perässä. Lounais-Suomessa toivotaan, että otettaisiin huomioon siellä olevat avoimet työpaikat. Lapin matkailulla on samanlaiset toiveet.

Oma tarinansa on Pekkarisen suosikkikohde ”Talvivaara” Sotkamossa. Sadat kainuulaiset ovat toki saaneet töitä, mutta samalla on veroeuroilla pilattu kaivoksen lähijärvet. Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ne ovat muuttuneet kemiallisesti kerrostuneiksi suola-altaiksi, joiden pohja on kuollut. Kaivokselta vuotaneet suolapitoiset vedet ovat kerrostaneet mm. Kivijärven veden niin, että alusvesi ja päällysvesi eivät enää sekoitu. Vedet pysyvät Itämerestä opitun mukaisesti omissa kerroksissaan. Tuloksena on happikato. Potentiaalisissa turisteissa saattaa olla sellaisia, jotka pidättäytyvät matkustamisesta ”kuolleiden vesien maahan”. Tietoisuus tällaisesta mahdollisuudesta Lapin turismihyöhykkeellä panee arvottamaan tarjolla olevia vierailukohteita. Kainuussa erityistarkkailussa on Nuasjärvi, johon Terrafame kaivosyhtiö haluaa purkaa jätevetensä. Yhtiön mukaan ”purkuputki ratkaisee kaivoksen vesitaseongelmat” (HS 7.9.).

Lapissa on toisaalla itseisarvoinen luonto ja sen suojelun tarve, toisaalla maankäytöstä keskenäänkin kisailevat matkailu ja kaivostoiminta. Mutta uhkaako matkailu kaivoksia vai onko asia juuri päinvastoin? ”Kaivos uhkaa matkailua”. Ylikansallinen kaivosyhtiö saa tehdä mitä lystää. Nyt kun matkailuinvestoinnit ovat ryhtyneet todella tuottamaan, näkymässä ja kuulumassa oleva kaivos koetaan uhkaksi. Ei haluta olla tietoisesti tuhoamassa luontoa. Kaivostoiminta voi tuhota matkailun mahdollisuudet ikiajoiksi. Tätä kutsutaan syrjäyttäväksi kilpailuksi. Kannattaa muistaa, että Lapin matkailussa on monta sesonkia; laskettelukausi, kesäretkeily, kalastus ja ruskapatikointi. Kriittisin ja leimaa-antavin mittari on talvinen lumivarmuus. Lumivalkoinen maisema on tae mainostetun näkymän todellisuudesta. Noettu maisema on pilattu maisema.

Mielenkiintoisimman kohderyhmän muodostavat ostokykyiset kiinalaiset. Heille ilman saasteettomuus ja luonnon puhtaus ovat arvoja, joiden kokemisesta maksetaan. Kaivostoiminnan näkymä ja hälyäänet tuovat mieleen sen mistä on hetkeksi haluttu pois.

Tyypillistä suomalaista kaivosalan röyhkeyttä edustaa Hannukainen Mining Oy kaivosyhtiö, joka on käynnistänyt koeporaukset Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja Ylläksen matkailualueen tuntumassa. Kaiken huipuksi kaivos suunnittelee laskevansa prosessivetensä suoraan Tornio-Muonionjokeen eli rakentamattomaan, matkailullisesti arvokkaaseen lohijokeen, joka on kaiken lisäksi rajajoki. On selvää, että tälläinen röyhkeys on synnyttänyt hanketta vastustavan kansanliikkeen. Sotkamon Talvivaaran jäljet pelottavat! Muistissa on, että pian sen jälkeen kun kaivoksen sulfaattipitoiset jätevedet alkoivat saatuttaa Nuasjärveä, kaikkosivat tuoreen kalan ostajat ja kuluttajat. Toista Terrafamea ei saa päästää syntymään!

4 KOMMENTTIA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.