Kuusikoissa odotettavissa kirjanpainajan tuhoja?

0

Ultralyhyt katsaus Luoteis-Euroopan jääkauden jälkeiseen luonnonhistoriaan: Yksi merkittävä havumetsävyöhyke, kaksi merkittävää havupuulajia (yhteensä 90 %), yksi yhteinen ötökkälaki. johon tukeutuen yksi ihmislaji pyrkii kestävällä tavalla ottamaan osansa talouksiensa pyörittämiseen. Jääkauden jälkeisessä Luoteis-Euroopassa 11 500 vuotta sitten luonto ikään kuin odotti, mikä onkaan oleva havupuulajien sisäänmarssijärjestys. Havupuuasuttajista ensimmäinen oli mänty, kuusi saapui vasta 5000 vuotta sitten.

Ötökkä on tässä blogissa joko kuusella elävä kirjanpainaja tai männyllä elävä ytimennävertäjä. Ne ovat siinä määrin merkityksellisiä hyönteisiä, että eduskunnan on pitänyt säätää tuttavallisesti kutsuttuna ötökkälaki. Noin puolen sentin mittaiset kovakuoriaiset talvehtivat aikuisina karikkeessa tai kannoissa, joista ne lähtevät parveilemaan ilman lämpötilan noustua +18 asteeseen. Tavoitteena on löytää sopivassa ”vastaanottotilassa” oleva kuorellinen havupuu ja munia sen kaarnan alle.

Männyllä elävät pystynävertäjät poikkeavat kuusella elävistä kirjanpainajista siinä, että edellisen yksilönkehityksen loppuosa täydentyy männynlatvassa, johon kesken kehityksen olevat yksilöt lentävät ja kaivertavat ensimmäisen tai toisen vuoden kasvaimet ontoiksi. Kun kasvaimen sisältämä kasviaines on korvautunut elävällä kovakuoriaisella, tuuli pitää huolen siitä, että kasvain putoaa maahan. Talvehtimispaikka on joko karikkeessa tai usein tyypillisesti männynkannossa. Mänty menettää näin pudonneissa kasvaimissaan olevan yhteyttävän pinnan.

Männyllä elävän pystynävertäjän ja kuusella elävän kirjanpainajan strategiassa on siis merkittävä ero. Edellinen pystyy tuottamaan hyvissäkin oloissa vain yhden jälkeläistön kesässä, kun taas jälkimmäinen laji voi lisääntyä edullisissa kesäoloissa kaksi kertaa tuottamalla niin sanotun ”sisarusjälkeläistön” (ks. myös MT 14.5.). Startin tämänsuuntaiseen kirjanpainajan lisääntymistulokseen antoi juuri eletty viikkojen 19-20/2018 helle. Tähän on syytä varautua. Lisääntymiseen tarvitaan sopivaa kuorellista puutavaraa, jota esimerkiksi myrskyt tuottavat, ja lämpöä. Kaiken sattuessa kohdalleen, kirjanpanaja voi siis lisääntyä kaksi kertaa kesässä. Ei tarvita muuta kuin ukkosmyrskyjä tuottamaan tuottoalustaa sisarustuotantoon. Torjuntatoimiin on ryhdyttävä heti, kun puiden kuoriin ovat ilmestyneet kirjapainajien tekemät reiät ja purukasat. Näin saadaan ainespuuksi kelpaavaa myytävää. Jos neulaset ovat tippuneet maahan, puu kannattaa jättää silleen. Luonnolla on sille oma käyttönsä.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.