Kiinalle kelpaa valta kuin valta

0

Kiinassa on lähes 1400 miljoonaa asukasta, joten on sinänsä ymmärrettävää, että maan johtajat haluavat kasvattaa globaalia vaikutusvaltaansa. Kuvaavaa on Kiinan strategia ja käyttäytyminen esimerkiksi arktiseen alueeseen liittyvissä asioissa.

Nykyisessä Arktisessa neuvostossa on kahdeksan varsinaista jäsentä ja juuri nyt 32 tarkkailijaa. Sen perustivat vuonna 1996 arktisella alueella ainakin jonkin verran toimivat valtiot. Pelin henki on ollut selvä: neuvosto ei käsittele poliittisia kysymyksiä. Tämä kirjattiin sääntöihinkin. Kun Suomi otti vuorollaan hoitoonsa neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuden, silloiselle Sipilän hallitukselle tuli ensimmäisenä mieleen, että toivotaan USA:n ja Venäjän vasta valittujen presidenttien tapaavan Arktisen neuvoston kokouksen yhteydessä. Ei onnistunut, mutta Herrat Presidentit ovat toki muualla tavanneet poliittisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa.

Seikka, joka houkuttelee neuvoston tarkkailijan asemaan, on se teoreettinen mahdollisuus, että neuvostossa joskus käsitellään konkreettisella tasolla alueen luonnonvarojen hyödyntämistä. Tarkkailijan ominaisuudessa on mahdollista seurata, mitä virityksiä on kulloinkin ilmassa. Tämä selittää sen, miksi maantieteellisesti kaukana sijaitseva Kiina on innokkaimpia neuvoston tarkkailijoita. Maapallon jäljellä olevista öljy- ja kaasuvaroista viidennes on arktisen merenpohjan alla. Kiina puolestaan ostaa vuosittain öljyä ja kaasua enemmän kuin yksikään muu valtio.

Tällä hetkellä öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämistä pitäisi ylipäätänsä vähentää eikä suinkaan lisätä. Lähimpien vuosien aikana ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyden pitää kirkastua oikeana sitoutumisena siihen. Tuoreet tiedot kertovat, että valtamerten pintakerrokset ovat lämmenneet vaarallisella tavalla. Säiden ääri-ilmiöitä on siis odotettavissa enenevässä määrin. Mielenkiintoinen on tässä katsannossa raakaöljyn barreli- eli tynnyrihinnan (159 l) laskeva trendi: (13.10.18) 80,65 USD, (9.11.18) 70,76 USD, (22.11.18) 62,67 USD. ja (23.11.18) 58,53 USD. Barrelihinta on siis saattanut laskea neljä dollaria vuorokaudessa! Havaituilla yksityiskohdilla on niin myyjien kuin ostajienkin kannalta merkitystä. Markkinoilla Venäjä, USA ja Saudi-Arabia ovat öljynviejinä tällä haavaa häviäjiä, Kiina ja Eurooppa (= Euroopan unionin jäsenvaltiot) ostajina voittajia.

Maapallolla on neljä voimakeskittymää; USA, Eurooppa, Kiina ja Venäjä, joiden kesken vaikutusvaltakortteja on viime aikoina jaettu turhan tiheään. Venäjän Krimin valtaus ei voinut johtaa suurvaltapolitiikassa muuhun kuin pakotteisiin ja vastapakotteisiin. Tässä oli siemeniä kauppasodalle, jos tuonnin rajoituksin ja tullein tehostetaan omaa vaikutusvaltaa. Sana ”jos” voidaan oitis unohtaa, sillä nelikon suurvaltajäsenet ovat kierteenomaisesti laajentaneet tuontitullien listaa. Niinpä saksalaisia autoja valmistetaan Suomen Uudessakaupungissa ja USA:n Carolinassa, ja valmiita autoja otetaan käyttöön Kiinassa. Kiinan valtti on raha.

Toimittaja Paavo Rautio julkaisi Hesarissa (15.11.) kolumnin, jolla on osuva otsikko ”Kiina ostaa itselleen vaikutusvaltaa”. Suomi on tyypillinen esimerkki maasta, jossa Kiina höynäyttää maakuntien miehiä ja teollisuuden ex-johtajia vaikkapa anteliaalta kuulostavin lupauksin sijoituksista havusellutehtaisiin. Hankkeiden ydin on tarve sitoa havupuutuotantomme kiinalaisten tarvitsemaan pehmopaperiin. Mahdollisen tuontisopimuksen tultua allekirjoitetuksi alkavat taatusti neuvottelut yksikköhintojen alentamiseksi. Parhaillaan neuvotellaan Kuopion sellutehdashankkeesta. Kiinalainen sijoitus siihen olisi vajaat 40 miljoonaa euroa kokonaisinvestoinnin ollessa 1,4 miljardia euroa, siis vain karkkirahoja. Lisäksi odotetaan, että metsänomistajat ”sitoutuvat” ohjaamaan kymmenesosan vuotuisista hakkuistaan tähän uudishankkeeseen. Äänekoskella uudistettiin äskettäin vanhaa tuotantoa perusteellisesti. Kiinalaisten osalta kysymys on rakenteisiin vaikuttavasta vallankäytöstä. ”Valtaa kuin valtaa”.

Monenlaista valtaa Kiinalla on, mutta onko Kiinalla akuutteja aluevaltauspyrkimyksiä? Sehän pitää koko Etelä-Kiinan merta omanaan.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.