Kainuun tykkylumet

2

Kainuun Talvivaara ja lumet. Kuulostaako ja näyttääkö tutulta? Aivan oikein, 61 neliökilometrin kaivosalueen suunnittelussa oli unohtunut, että Kainuu on Suomen lumisinta aluetta. Niinpä alueen sulamisvedet pääsivät yllättämään kaivoksen rakentajat. Talvivaarassa nimi oli enne. Pakon edessä jätevesiä lasketaan purkuputkea pitkin Oulujoen vesiin. Suolaaminen on käynnissä.

Ei yksi ilman toista. Nyt Kainuussa puihin ja rakenteisiin kertynyt kova lumi ja huurre ovat muodostaneet tykkyä Lapin eteläosien tyyliin. Kun pohjoisemmalla vaara-alueella tykkyä karttuu läpi talven, Kainuussa säiden leudot jaksot pudottavat myrskytuulten avittamina välillä tykkytaakan puiden oksilta.

Ylimeteorologi Reijo Solantie muistuttaa (HS 9.1.18), että Kainuunkin lumituhojen riskialueet ovat olleet melko hyvin tunnettuja yli sata vuotta, tarkoin tutkittu niitä on 40-50 vuotta. Oppikirjan mukaan joulukuussa tykyn kertyminen on voimakasta, ja sama jatkunee tammikuun ajan. Huomattavan suuren tuhon toistumista on voitu odottaa keskimäärin joka 20. vuosi.

Taloudellisesti merkittävä haitta muodostuu monella tavalla, ei vähiten jokapäiväisten askareiden vaikeutuessa. Kainuussakin on tarvittu 100-150 metsuria ja sähkömiestä poistamaan sähkölinjoille kaatuneita puita. Kriittinen tekijä on käytäntö, jolla keskijännitejohdot on maastoon vedetty. Solantie osoittaa kirjoituksessaan, kuinka asiat pitäisi hoitaa. Tyypillistä nyky-Suomessa näyttää olevan, että sähkölinjojen vedossa ei huoltovarmuutta ole pidetty ensisijaisena ohjenuorena. Muutoinkin huoltovarmuus on nykyisin järkyttävän huonolla tasolla.

Rahaa kyllä on, mutta sitä käytetään mieluummin Venäjän Uralilla riskibisneksiin ja kohta Saksankin vanhakantaisiin hiiliratkaisuihin. Ja tämän kaiken siunaa yrittäjäystävällinen politiikka!

2 KOMMENTTIA

  1. Teollistuneessa maailmassa ilman CO2 pitoisuus on noussut noin 0,03%:sta nyt 0,04%:iin. Sen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on muutamia prosentteja nykykäsityksen mukaan. Nousun seurauksena maapallo on merkittävästi vihertynyt. Tämä on nähtävissä satelliittikuvista. Myös mm. viljasadot samasta syystä ovat kasvaneet. Olisiko Kainuun puutkin kasvaneet korkeammiksi kuin lähimenneisyydessä ja tykkylumiongelmat paisuneet suuremmiksi vanhaan, menneeseen verrattuna?
    Ongelma voidaan ratkaista kaivamalla kaapelit maan alle, korottamalla pylväitä ja näin nostaa kaapelit korkeammalla sekä kasvatettavien puulajien valinnalla: esim. viljelemällä lappilaista lyhytoksaista tykkylunta kestävää kuusilajia linjojen läheisyydessä. Tähän hätään ovat hyvät keinot vähissä.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.