HARMAAN TALOUDEN YMMÄRTÄMINEN PUISTATTAA

0

Hallintovaliokunnan jäsenen ominaisuudessa kävin tutustumassa Italian harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen, liikennevaliokunnan jäsenenä myöhemmin vastaavaan Kreikassa. Noista vierailuista on kulunut muutama vaalikausi, mutta julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan tilanne on niissä entisestään pahentunut.

Kaleva -lehti kertoi vastikään italialaisen rikollisjärjestön Camorran osallisuudesta Napolin jätekaaokseen. Järjestö hallitsee sikäläistä jätebisnestä, mutta laiminlyö niin Euroopan unionin kuin Italiankin lakeja ja asetuksia. Jos rahaa tulee ulkopuolelta, Camorra sieppaa sen häikäilemättömästi haltuunsa. Camorra edustaa äärialuetta Italian pimeässä taloudessa, jonka osuus kansantaloudesta on kolmannes. Kreikan osalta me kaikki tiedämme sen, mihin kurimukseen maa on jo ajautunut.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on tutkituttanut kotimaista harmaata taloutta ja tutkimuksen valmistuttua kuullut runsaasti asiantuntijoita. Kaikkein nuivimmin hankkeeseen suhtautuivat verohallinnon ja valtiovarainministeriön korkein johto. Kuulemistilaisuudet olivat jäätäviä tapahtumia. Kenen asialla he olivat, eivät ainakaan veronmaksajan, jota muutoinkin nyt olosuhteiden pakosta varsin karusti kohdellaan.

Kuvaavaa ajallemme on oululaisen asianajajan Veli-Matti Jylhä-Ollilan tässä lehdessä 27.11. julkaisema mielipidekirjoitus. Siinä hän toisaalta oli toki sitäkin mieltä, että harmaata taloutta ei saisi hyväksyä, mutta toisaalta kuitenkin sitä mieltä, että ”pimeä raha palautuu lähes kokonaisuudessaan kansantalouteen ja sen erilaisten dynaamisten vaikutusten seurauksena valtio saa huomattavan määrän verotuloja ja säästää merkittävän määrän työttömyyskorvausten maksamisessa”.

Jylhä-Ollila jätti kertomatta, minkä valtion tai alueen kansantaloudesta hän kirjoitti. Jutun sisältö sopi ainakin Kreikkaan, jonka taloudesta pimeää on 40 prosenttia. Siellä lääkärit ja juristit hoitavat raha-asiansa veroparatiisien kautta. Kotimaassa he tietenkin käytännön syistä joutuvat hankkimaan hyödykkeitä ja palveluksia, joita ei saa alvittomina, mutta näiden lipsahdusten dynaaminen vaikutus on jäänyt siinä määrin vaatimattomaksi, että suomalaisesta veronmaksajasta on tullut kreikkalaisen yhteiskunnan luotottaja.

Tunnollinen suomalainen, kuten varmaan myös Jylhä-Ollila, on sitoutunut jo osaansa Kreikalle maksettuun 390 miljoonan euron lainaan. Pian lähtee kolmas lainaerä Suomesta Kreikan valtiolle, jonka dynaamiset veropoliittiset vaikutukset eivät ole vieläkään tehneet uutta lainaerää tarpeettomaksi.

Dynaamisen mallin suuri heikkous on siinä, että rehelliset yrittäjät ehtivät kuolla ennen kuin jokin onnenpotku suosii heitä. Niinpä asianajaja Jylhä-Ollila päätyy kirjoituksensa lopuksi itsekin siihen johtopäätökseen, että harmaalla taloudella olisi yhteiskuntamoraalia rapauttava vaikutus, kun se suosii epärehellisiä toimijoita.

Juuri siksi ei kenenkään kannattaisi leikkiä tulella. Nyt kasinopeli, harmaa talous ja talousrikollisuus uhkaavat koko länsimaista talousjärjestelmää, jossa pankkiiritkaan eivät hallitse markkinataloutta.

Erkki Pulliainen
tarkastusvaliokunnan jäsen

JAA