HANHIKIVI 2 JO VENÄJÄN PUHEISSA

7

Hanhikivi 1 projektin johdon asenne ja Venäjän rahapula pitänevät Fennovoiman ydinvoimala-asiat jatkuvasti otsikoissa, näin ennustan. Niin, miksi ”Hanhikivi” nimen perään ilmestyi järjestysnumero 1? Tietysti siksi, että Rosatom puhuu jo ”Hanhikivi kakkosesta”. Tekniikka&Talous -lehti kertoi 18.9. projektinjohtaja Vadim Ryabovin lausuneen, että ”yleensä ydinvoimalassa on kaksi yksikköä, joista toisen ollessa sammutettuna, toisella tuotetaan sähköä”. Loogista sinänsä, jos tarjolla ei olisi muita vaihtoehtoja kuin ydinvoima. Suomessa saman lähteen mukaan ”sattuu olemaan 2030-luvulla sopivasti juuri tuhannen megawatin vajaus kapasiteetissa”. Tuore uutinen kertoo samassa hengessä, että Pyhäjoella loputkin aluevarausmaat siirtyivät jo Fennovoiman omistukseen.

Suomi on kytketty Venäjän energialiekaan alati voimistuvin ottein. Tätä hahmotteli viikonvaihteen 37/38 Iltalehdessä toimittaja Olli Ainola tähän tyyliin: ”Venäjä yksinkertaisesti kiristi ulkopoliittisella kriisillä ja Fortumin Venäjän omistusten kohtalolla Suomen hankkimaan ydinvoimalan Rosatomilta. Fennovoimaa ajettiin kovaotteisesti eteenpäin pääasiassa muiden syiden kuin energiapolitiikan takia. Vain jokin tällainen kuvio voi selittää tyydyttävästi kaikki käänteet Olli Rehnin takinkääntöineen, Fortumin nöyryyttämisineen ja virkakoneiston epätyypillisine pitkämielisyyksineen. Pelkkä energiapolitiikka ei siihen kykene (myös Janne Riiheläinen, HS)”.

Rosatom tietää, että Hanhikivi 1 ydinvoimalan hinta on 6,5-7 miljardia euroa, josta Rosatomin osuus vastaa 34 prosentin omistusosuutta. Prosenttiosuus ei 34:stä kuulemma muutu, kun rakennetaan kakkosyksikkö. Suomen keskustan mielipiteelle, jonka mukaan Hanhikivi 1 on puolueen mielestä viimeinen Suomeen rakennettava ydinvoimala, Rosatomissa ei painoarvoa edes tässä turinavaiheessa annettu.

Kiusalliset yksityiskohdat jatkuvat. Venäjän valtion raakaöljystä saatavat vientiverotulot ovat romahtaneet ja valtiontalouden kasvavan alijäämän vaikutusta lievennetään kuluttamalla vararahastojen pääomia. Nykymenolla rahastojen varat on kulutettu vuoteen 2018 mennessä. Hyvinvointirahaston alkuperäinen tarkoitus oli eläkejärjestelmän turvaaminen. Viime aikoina rahaston varoja on käytetty presidentin siunauksella sellaisiin investointiprojekteihin kuten juuri Fennovoiman ydinvoimala Pyhäjoella. Se on rikka itänaapurin eläkeläisten silmissä. Naisten eläkeikää ollaan nimittäin nostamassa 55:stä ja miesten eläkeikää 60 vuodesta 65 vuoteen. Poliittiset suhdanteet määrittänevät kulloinkin sen, kuinka tätä tietoa ja lopullista eläkeikäpäätöstä käytetään sikäläisessä mediassa. Jos suomalaisia kehutaan, niin kainalosta löytyy ketunhäntä. Lisää yksityiskohtia löytyy Kauppalehden perälautasivulta (21.9.).

Elämme heikon ennustettavuuden aikoja!

JAA

7 KOMMENTTIA

  1. No mitenkäs Erkki se juuri ”valmistumaisillaan” oleva
    Olkiluoto kolmonen? Annettasko koko suomen energian-
    tuotanto näiden eurokumppaniemme Ranskan ja Are-
    van huoleksi??!!! Ne pojat ei kauaa yhtä voimalaa lyö
    kasaan! Tämä ”työn alla” oleva voimala valmistuu kuulema
    ”muutaman vuoden sisällä” (alta 20vuotta), eikä hintakaan
    ole noussut kuin nelinkertaiseksi, sovitusta 3,5 miljadista
    12,0 miljardiin! Ei tietenkään kukaan voi vielä olla varma
    tusta äskeisestä 12,0 miljardista, hinta voi olla tuossa
    20,0 miljardin paikkeilla! Moninkertainen nuihin Sipilän
    ”säästöihin” verrattuna! Venäläisiä ja Ruotsalaisia voima-
    loita on Suomessa toiminut jo yli 40 vuotta. Kuka pysyy
    niin kauan hengissä että näkee toimivan Ranskalaisen
    ydinvoimalan???

  2. Voisivatko vihreät vaikuttaa eduskunnassa tämän asian käsittelyyn? Hyvän johtajan erottaa huonosta se, että hyvä johtaja osaa perua huonon päätöksen hyvillä perusteilla eli Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisen voi vielä perua ja paikalle perustaa työllisyyttä luovaa ja taloudellisesti kannattavaa uusiutuvan energian teollisuutta. Ainakin vihreät voisivat aktiivisesti tuoda yleiseen tietouteen tosiasioita uusiutuvaan energiaan liittyvistä laskelmista, asiantuntijoiden avustuksella. Suomesta löytyy korkelaatuista osaamista tältä alalta, miksi sitä ei käytetä hyväksi tai kehitetä? Onko kyse poliittisen tahdon puutteesta? Keneltä poliitikolta löytyy selkärankaa alkaa ajamaan tätä asiaa?

  3. Erkki Pulliainen on huolissaan Venäjän valtion raakaäölyn vientitulojen romahduksesta. Huolta ehkä lieventää uusi suuri kaasuputki, jota aletaan rakentaa Suomen talousvesialueen kautta Venäjältä Keski-Eurooppaan. Lisäämällä maakaasun toimituksia Venäjän valtion vientitulot kasvavat.
    Kaasuputkihanketta varten on perustettu yhteisyritys, jossa yllättäen on Saksan ja muiden mukana olevien EU-maiden hallituksten suostumuksella enemmistö venäläisillä. Suomessa Fennovoiman hankkeessa venäläisille sallitaan vain vähemmistöomistus (34%).

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.