Hälytys Tornionjoelta

25

Tornionjoki tuottaa parhaimmillaan kahdesta kolmeen miljoonaan merilohismolttia vuodessa. Vuosina 2014 ja 2016 päästiin tälle tasolle. Nousseiden lohien määrä oli silloin 100 000 yksilöä. Luonnonvarakeskuksessa lähdetään siitä, että kestävään tasoon riittää 70-80 prosenttia näistä äskettäin noteeratuista maksimitasoista. Lukumäärinä se tarkoittaa 60 000 – 70 000 kutulohta. Suomi on osaltaan sitoutunut kutuvaelluksen vuotuiseen onnistumiseen.

Viime vuonna Tornionjokeen nousi 40 000 lohta, siis sitoumuksen mukaiseen määrään ei päästy. Tänä kesänä kokonaismäärä näyttää jäävän tätäkin pienemmäksi. Heinäkuun 10. päivään mennessä tutkijat olivat kirjanneet nousseiksi 27 200 lohta, mikä ennakoi sitä, ettei päästä viime vuoden määrään puhumattakaan vuoden 2015 määrästä. Käytettävissä oleva tieto velvoittaa nopeaan reagointiin.

Lohia vaivaava M74 -oireyhtymä otettiin tutkimuskohteeksi jo vuonna 1974. Tässä lisääntymishäiriössä olennaista on ravinnon liika rasva ja B-vitamiinin puutos. Oireyhtymä ei ole valitettavasti kadonnut, pikemminkin sen vaikutukset ovat tutkimuksen mukaan kasvaneet.

Viime vuonna pohjoisen mediassa kiinnitettiin huomiota jokirannoilta löytyneisiin lohenraatoihin. Osalla kaloista oli ollut ihovaurioita, joihin vesihome oli iskeytynyt aiheuttaen lopulta lohien kuoleman. Oma lukunsa ovat rokastuksen uhrit. Vaikuttivatko ne rokastuksesta käytyyn keskusteluun?

Merilohen ammattikalastuksen järjestelyihin ovat osallistuneet eri organisaatiot ja viranomaiset verottajaa myöten, jotta tiedonkulku olisi mahdollisimman joustavaa ja aukotonta. Luvista on juuri nyt (14.7.18) kalastuksessa hyödyntämättä neljännes. Suomen sitoutumukset ja nousulohen nousutilanne huomioon ottaen nousulohen pyynti tulisi Tornionjoella välittömästi katkaista. Ydinkysymys on, miten Tornionjoen lohikannan käy.

Tornionjokeen kutemaan tähtäävät merilohet ovat käyneet syönnöksellä Itämeran pääaltaan eteläosissa. Tunnettua on puolalaisten harjoittama sopimusten vastainen merilohenpyynti tällä alueella. Laittomasti pyydetty merilohisaalis myydään ”taimenina” torikaupassa. Median mukaan määrät voivat olla kymmenissä tuhansissa yksilöissä.

Tämän blogin viimeistelyvaiheessa posti toi tämän aamun (14.7.) Hesarin. Sen mielipidesivulla on kalastusmatkailuyrittäjä Lasse Pauhen asiantuteva kirjoitus. Hyödynsin sitäkin.

JAA

25 KOMMENTTIA

  1. Tuolla ehdotuksella ei kyllä pelasteta juuri mitään. Jokisuussa ja rannikolla ammattikalastajien pyynti jatkuu täyttä häkää ja joesta saadaan lämpimän veden aikaan kourallinen lohia.

    Nykysäädöksillä lohta saa rannikolla pyytää jo keväällä. Tämä leikkaa joelle tärkeitä alkukauden isoja emokaloja kovalla kädellä. Nämä alkukauden kalat ovat myös kalastusmatkailuyrittäjän elinehto. Tornionjoen vesi tuppaa keskikesällä lämpiämään ja kalaa ei virkistyskalastajille juuri tule. Kalastusmatkailuturismi keskittyy Tornionjoella kesäkuuhun. Jokeen päässeistä lohista pyydetään joessa kesän aikana n. 20%. Kyllä tässä tilanteessa kalastusta tulee mielestäni rajoittaa jokisuussa. Virkistyskalastuksen lopettaminen on tässä tilanteessa mielestäni se viimeinen keino jollei kalaa nouse jokeen meripyynnin lopettamisen jälkeenkään.

    Lasse Pauhe
    Kalastusmatkailuyrittäjä
    Lohijoki Oy

  2. Erkki on oikealla asialla liikkeellä, mutta lääkkeet suuntautuu oireisiin, vaikka pitäisi hoitaa syy eli sairaus pois. On täysin yksiselitteistä, että meripyynti on ollut ja on edelleen suurin vaara Tornion-Muonionjoen lohelle. Kannattamaton lohen kaupallinen kalastus tulisi lopettaa välittömästi ja lopullisesti. Suomi on rikkonut ja rikkoo edelleen kansainvälisiä ja kansallisia sitoumuksia suojella näitä lohia. Päättäjien täytyy alkaa toimia todellisuudessa ja lopettaa luonnon tietoinen tuhoaminen.

    Terveisin
    Kalatusopas ja matkailuyrittäjä
    Rauno Virta
    Elämysvirta – Flow of Experience

      • Ole hyvä.

        Nyt täytyy muistaa todellisuus, joka jokikalastuksessa on jo toteutettu!
        1) Tornion-Muonionjoki on jo nyt yksi tiukimmin saalisrajoitettuja lohijokia koko pohjolassa. Yksi lohi per vuorokausi on maksimisaalis.
        2) Joessa on yhden vuorokauden kalastuskielto, joka viikko. Vastaavaa rajoitusta en muista missään kohteessa Pohjoismaissa.
        3) Joen potentiaali on edelleen vain teoreettinen arvio, jota on jouduttu jo moneen kertaan nostamaan. Luonto on ihmeellisempi kuin ihminen osaa arvata. Potentiaali on vielä näkemättä, koska lohia ei ole päästetty jokeen riittävästi!
        4) Miten kannatamaton merikalastus voi saada jatkua, ja samalla tuhota erittäin tuottoisan kalastusmatkailun?

        On täysin järjen ja luonnon vastaista, että sallimme merikalastuksen ja Suomen kansantalouden väärinkäytön jatkumisen.

        Joella on rajoitukset tehty, mutta meren mielivaltainen parhaiden kutulohien pyytäminen on ryöstäytynyt käsistä kahden viimeisen vuoden aikana!

        Tämän vuoden merikalastuksessa pyydettiin rysillä ja verkoilla viikossa enemmän lohta kuin joesta saadaan koko kalastuskauden aikana! Ts. Vain merellä voidaan tehdä merkittäviä tekoja lohen puolesta!

        Terveisin
        Rauno Virta
        Elämysvirta – Flow of Experience

  3. Voisitko Erkki perustella miten ainoastaan jokipyynnin kielto olisi oikea tapa rajoittaa pyyntiä?
    Mielestäni meri- ja terminaalikalastus on se paikka jota pitäisi rajoittaa. En oikein usko että tuo markettien 7e kilohinta on kannattavaa kaupallista pyyntiä mutta varmasti lohkaisee mukavan siivun lohikannasta. Lisäksi nuo kansainväliset rajoitukset pitäisi saada pitämään esim. Puolan osalta.
    Mielestäni asia on juuri toisinpäin eli pitäisi rajoittaa meripyyntiä (tai kieltää myynti) niin varmasti sitten olisi helpompi rajoittaa jokipyyntiä matkailuelinkeinoa liikaa heikentämättä. Joella voisi lisätä rajoituksia esim. toisella rauhoituspäivällä tai pakollisella isojen naaraiden päästämisellä tms.

    Joni Nyman

  4. Lohenkalastusta on varmaankin syytä rajoittaa hallitusti, yhtä lailla kaikilta kalastajaryhmiltä! Eikö kaupalisten kalastajien ammatinharjoittaminen pitäisi myös turvata? Ilman kaupallista kalastusta ei olisi vilikalaa kaupan tiskeillä. Kaikki eivät kykene itse kalastamaan ja haluavat syödä myös luononkalaa!
    Keskusteluun tulisi ottaa myös avomerellä lohta uistelevat ”vapaa-ajan” kalastajat! Uistelijat kalastavat kymmeniä tuhansia lohia kiintiöiden ulkopuolella Itämerellä. Valvontaa ei käytännössä ole! Avomerellä tapahtuva vetouistelu on lisääntynyt nopeasti ja lisääntyy edeleen. Epäilen myös että merkittävä osa näistä ”vapaa-ajan kalastajien” saamista lohista päätyy pimeille kalamarkkinoille! Avomerellä tapahtuva lohenkalastus uistelemalla pitäisi saada myös kiintiöityä ja valvonnan piiriin!

  5. Nyt on kyllä suspulliaisella väärä diagnoosi ja väärä lääkitys asiaan. Kyllä Väylän lohta suojelee tällä hetkellä parhaitten juurikin luonto itse. Vedet lämpötilat on tapissa luokkaa 23 astetta ja lohi ei juuri pure vieheitä. Jos kalastus joella kiellettäisiin, niin se säästäisi ehkä joitakin kymmeniä ehkä satoja lohia. Samaan aikaan niitä teurastetaan merellä ja jokisuullaa tuhansia ellein kymmeniä tuhansia. Ja se, että jos joella kielletäisiin lohestus, niin ei todellakaan merkkaa sitä, että se lopettaisiin merellä kuin korkeintaan auvoisissa päiväunissa. Nyt juurin meripyyntiä pitäsi rajoittaa mahdollisimman paljon, mutta siihen ei varmasti löydy tahtoa eikä halua. Tämä nykyinen hallitus on romuttanut paljon merikalastuksen rajoituksia, merivartiosta on poistunut valvontaa tekemästä Kemistä ja Ruotsin puolellakaan ei taida olla mitään valvontaan. Vielä pari vuotta tätä lisää, niin nousukalamäärät puolittuu lisää nykyisestä 30 0000-40 000 yksilöstä. Tähän vielä päälle kaivoksien päästöt jokeen, niin tilanne ei näytä kovin auvoiselta. Pullaisen diagnoos ja lääkitys on hieman sama, kuin että malariaan syötettäisiin buranaa.

  6. Kerrankin tulee entiseltä poliitikolta oikeansuuntainen kannanotto. Olen ihmetellyt, miten voidaan ylipäätänsä kalastaa kudulle tulevaa uhanalaista lohta pelkästään siksi että paikalliset matkailuyrittäjät menestyvät. Minkähän verran matkailuyrittäjät tuottavat veroeuroja alueelle. Milloin aletaan miettimään sitä hiilijalanjälkeä, jonka kalaturistit aiheuttavat alueella. Kommenteista päätellen sen täytyy olla todella tuottavaa toimintaa, koska näyttää nyt siltä, että kaikki meripyytäjät ”rosvoavat” nousevan kutulohen, vaikka heillä on kiintiöjärjestelmä ja jokainen pyydetty lohi kirjataan ELY -keskuksen tietoihin. Erkki on tässä aivan oikealla asialla. Olisi vihdoinkin aika lopettaa syyttely puolin ja toisin ja kunnioitettaisiin myös meripyytäjiä. Suurin osa heistä tekee sitä ammatikseen ja tuovat tuoretta lähiruokaa kuluttajien pöytään.

  7. Merellä kaikkein tuhoisin kalastaja on hylje. Esim. Möylynkari Tornionjoen edustalla on oikea hylkeitten pesä. Lohien lisäksi ne repivät myös kalastajien verkot. Joessa oleva lohi on varmasti menossa kutemaan, mutta meressä olevasta ei tiedä, varsinkaan istutuslohesta. Siten paras lohen suojelu on lopettaa kalastus joessa joksikin aikaa.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.