Myös pommikoneet taistelivat Suomen puolesta

5

Suomen ilmavoimien käytössä 1937–43 ollut konetyyppi, Bristol Blenheim Mk1. Kuvan lähde on Wikimedia.org.

Lentolaivue 44 talvisodassa

Lentolaivue 44 oli Suomen ilmavoimien kaukotoimintalentolaivue, joka perustettiin vuonna 1934 Lentorykmentti 4:n osaksi. Se toimi Viipurissa. Laivueen ensimmäisenä komentajana toimi majuri Axel Nystedt. Laivue osallistui talvi-, jatko- ja Lapin sodan ilmasotatoimiin. Vuoden 1937 lopulla laivue vastaanotti uudeksi kalustokseen Britanniasta hankittuja Bristol Blenheim -pommikoneita ja siirtyi samalla Viipurista Immolaan, mistä laivue siirtyi juuri ennen talvisotaa Luonetjärven tukikohtaan.

Talvisodan alkaessa majuri Erik Stenbäckin komentamalla laivueella oli kahdeksan lentokuntoista Bristol Blenheimiä, joilla suoritettiin tiedustelu- ja pommituslentoja. Laivue siirtyi Joroisiin 6. joulukuuta, josta se suoritti, yleensä yksittäisin konein, tiedustelua ja häirintäpommituksia Laatokan koillispuolelle. Vuoden 1940 alussa laivue sai täydennyksenä Lentolaivue 46:lta viisi Blenheim Mk1-konetta. 27. helmikuuta koko Lentorykmentti 4:n toiminta suunnattiin Karjalan kannakselle, jossa Lentolaivue 44 suoritti sodan loppuun asti pommituksia etenevää vihollista vastaan.

Laivue suoritti talvisodassa 209 sotalentoa menettäen sotatoimissa kolme konetta ja viisi lentävään henkilökuntaan kuuluvaa kaatuneina.

Lentolaivue 44 jatkosodassa 

Kalustona laivueella oli jatkosodan alkaessa edelleen Blenheim-koneet, joita oli lentokuntoisena yhdeksän kolmessa lentueessa. Laivue pommitti kenttäarmeijan valmistautuessa hyökkäykseen vihollisen materiaalikuljetuksia ja liikenneyhteyksiä, kunnes se siirrettiin 4. heinäkuuta 1941 ilmavoimien komentajan alaisuuteen. Uudesta tukikohdastaan Mikkelistä laivue suoritti pommitustehtävien ohella tiedustelu- ja valokuvauslentoja sekä Laatokan Karjalaan että Karjalankannakselle.

Kenttäarmeijan edettyä tavoitteisiinsa Kannaksella laivue siirtyi tukemaan syyskuun alussa Karjalan Armeijan hyökkäystä Petroskoin suunnalla. Hyökkäyksen edetessä laivue siirtyi uuteen tukikohtaansa Onttolaan, josta se toimi koko loppusodan ajan. 30. joulukuuta 1941 laivueen uudeksi komentajaksi saapui majuri Birger Gabrielsson.

Asemasotavaiheen alkuvaiheissa laivue teki pääsääntöisesti tiedustelulentoja. Poikkeuksen teki Suursaaren valtauksen tukeminen pommituksin maaliskuussa 1942. Huonossa säässä menetettiin kaksi Blenheimiä miehistöineen aiemmin samassa kuussa niin ikään sääolojen vuoksi menetetyn koneen lisäksi.

Vuoden 1943 alkupuolella laivue sai uudeksi kalustokseen saksalaiset Junkers Ju 88 -koneet. Uuden, Blenheim-koneeseen verrattuna teknisesti vaativamman Junkers-koneen käyttökoulutukseen kului aikaa. Myöhemmin 14. helmikuuta 1944 laivueen nimeen lisättiin tehtävää kuvaava etuliite, jolloin uudeksi nimeksi tuli Pommituslentolaivue 44. Laivueen komentaja vaihtui 23. helmikuuta 1944, uudeksi komentajaksi määrättiin majuri Tauno Meller.

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua Karjalankannaksella kesäkuussa 1944 laivueen pommituslennot suuntautuivat aluksi Kuuterselän alueelle ja Kivennavalle sekä Viipurinlahdelle. Venäläisten hyökkäyksen edetessä lennettiin Talin-Ihantalan alueelle sekä Vuosalmelle. Pommituslentoja lennettiin kaikin käytettävissä olevin voimin useita kertoja päivässä, sään salliessa myös öisin. Tästä huolimatta laivue menetti sotatoimissa kesällä 1944 vain yhden koneen miehistöineen.

Koko jatkosodan aikana lentolaivue 44 menetti sotatoimissa seitsemän konetta ja kuusitoista lentävään henkilökuntaan kuuluvaa kaatuneina.

Dornier Do 17Z -pommikone. Kuvan lähde on hyperscale.com.

Lentolaivue 46 talvi- ja jatkosodassa

Lentorykmentti 4:n Lentolaivueen 46 komentajina toimivat majuri Olavi Sarko ja majuri Reino Artola. Talvisodan alkaessa laivueella oli käytettävissään yhdeksän lentokelpoista Bristol Blenheim -lentokonetta. 20. joulukuuta 1939 ampuja kersantti V. Mörsky ampui Mantsin alueella alas I-16-hävittäjän ja 1. maaliskuuta 1940 sama ampuja Koiviston alueella samanlaisen hävittäjän. Lentolaivue menetti talvisodan aikana eri syistä tuhoutuneina 5 BL-lentokonetta.

Marraskuussa 1941 valtakunnanmarsalkka Hermann Göring lahjoitti ilmavoimille viisitoista Dornier Do 17Z -pommikonetta, jotka sijoitettiin Lentolaivue 46:een. Laivue supistettiin käsittämään kaksi lentuetta kalustotappioiden vuoksi. Kolmas lentue perustettiin uudelleen, kun saksalaisilta hankittiin Iljušin Il-4-lentokoneita. 14. helmikuuta 1944 Lentolaivue 46:sta tuli Pommituslentolaivue 46.

Lokakuussa 1942 Suomen valtio osti Saksan sotasaalisvarikoilta neljä Iljušin Il-4 –konetta. Pommikoneet luovutettiin suomalaisille myöhemmin lokakuussa Brjanskissa kotiin lentämistä varten. Koneet saivat tunnusnumerot DF-22 – DF-25. Numero 22 tuhoutui siirtolennon aikana, loppujen saavuttua maahan 21. lokakuuta. Ne siirrettiin saman tien Lentokonetehtaalle peruskorjaukseen.  Koneessa oli kolmen hengen miehistö. Aseistus oli kolme 7,62 × 54 mm:n konekivääriä ja 2 500 kg pommeja

Pommikuormaa Blenheim-kone kykeni kantamaan runko- ja siipiripustimissa 600-1000 kg. Kuvan lähde on virtualpilots.fi.

Lentolaivue 42 (Blenheim-laivue)

Lentorykmentti 4:n kolmas, talvisodan alkaessa pelkästään paperilla ollut kaukotoimintalaivue perustettiin 16. tammikuuta 1940. Kapteeni Armas Eskolan komentaman kolmilentueisen laivueen miehistö siirtyi Juvalle odottamaan Englannista ostettua Blenheim-kalustoaan. Englantilaisten lentäjien ohjaamat 12 konetta saapuivat Juvan Jukajärven jäälle auratulle lentokentälle 26. helmikuuta 1940. Koneet olivat lyhytnokkaisia Blenheimin IV-sarjan koneita.

Lyhyen koulutusjakson jälkeen laivue osallistui 4. maaliskuuta 1940 alkaen loppusodan ajan pommitustehtäviin torjuen venäläisten hyökkäyksiä Viipurinlahdella. Laivue ehti suorittamaan välirauhan alkamiseen mennessä 62 konekohtaista sotalentoa.  Moskovan rauhan jälkeen laivue siirtyi Jukajärveltä Luonetjärven tukikohtaan, jossa koulutustoimintaa jatkettiin koko välirauhan ajan.

Laivue sai 3. heinäkuuta tehtäväksi hyökkäämään valmistautuvan kenttäarmeijan tukeminen Karjalankannaksella. Lentolaivueen 42 kolmas lentue lakkautettiin 18. marraskuuta konepulan vuoksi. Laivueella oli vuoden päättyessä neljä kunnossa olevaa Blenheim-konetta. Laivueenkomentajaksi määrättiin 4. elokuuta 1942 majuri Olavi Lumiala.

20. helmikuuta 1943 laivueen kolmas lentue perustettiin uudelleen kalustotilanteen kohennuttua. Lentokonetehtaalta saatujen koneiden lisäksi laivue sai neljä Blenheimiä Junkers Ju 88 -kalustoon siirtyvältä Lentolaivue 44:ltä. Laivueen nimeen liitettiin 14. helmikuuta 1944 toimintaa kuvaava etuliite, jolloin nimeksi tuli Pommituslentolaivue 42. Samana päivänä laivueen uudeksi komentajaksi tuli majuri Kalle Kepsu.

Laivue osallistui Lapin sotaan osana Lentorykmentti 4:ää, joka oli alistettuna Lentoryhmä Sarkolle, suorittaen vetäytyvien saksalaisten joukkojen pommituksia sekä tiedustelulentoja, tukeutuen Paltamon, Pudasjärven ja Kemin lentokentille.

Kaksi lyhytelokuvaa pommikoneista

TK-dokumentti Junkers Ju 88 -pommikoneiden toiminnasta kestää noin 17 minuuttia. Se on aito lyhytelokuva Suomen jatkosodasta. Se ei sisällä suomenkielistä puhetta, vaan siinä on tehosteena uhkaavaa musiikkia:

Koettakaa eläytyä sodan kriisitilanteeseen, jossa venäläiset rynnistävät Suomea kohti kaikilla rintamilla. Pommittajat tekevät siinä työtään Suomen puolustamiseksi. Filmissä on epäselviä kohtia ja se on koottu useasta eri tilanteesta ilman juonta. Se on kuitenkin pieni osa Suomen sotahistoriaa.

Seuraavassa lyhytelokuvassa on englanninkielinen puhe. Siihen saa lisättyä englantilaisen tekstityksen ruudun alaosasta osoittamalla. Filmi on dokumentti tuon pommikoneen historiasta ja se kestää noin 12½ minuuttia:

”Classic British Aircraft The Bristol Blenhem”. Videon lähde on Yotube.

KIRJALLISUUTTA

Hämäläinen, Matti: Pommituslentolaivue 46. Koala-kustannus, 2005.

Hämäläinen, Matti: Kolmen sodan pommittajat. Koala-kustannus, 2007.

Hämäläinen, Matti: Blenheim BL-200 – onnekas pitkänokka. Jyväskylä: Minerva, 2009.

Hämäläinen, Matti: Pommituslentolaivue 44. Koala-kustannus, 2010.

Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari; Niska, Klaus: Suomen ilmavoimien historia 2 – Dornier Do 17 Z, Junkers Ju 88 A-4. Kustannusliike Tietoteos, 1977.

Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Ilmavoimat sodan jälkeen. Tampere: Apali, 1999.

Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 19 – Lentorykmentti 4. Espoo: Kari Stenman, 2002.

Keskinen, Kalevi; Partonen, Kyösti; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimat 1928–40. Espoo: Kari Stenman, 2006.

Laukkanen, Jyrki: Tehtävä taivaalla, Suomen ilmavoimat 100 vuotta, 2017.

Stenman, Kari: Junkers-laivue, Lentolaivue 44 sodassa. Koala-kustannus, 2019.

Emeritusprofessori Ohto Mannisen vuonna 2012 koostama DVD-levy ”Jatkosota ilmassa suomalaisissa TK-filmeissä”.

– – – – – – – – – – – – – – –

Eino Tienari, Oulu

JAA

5 KOMMENTTIA

  1. Laskentatavasta riippuen Suomen Ilmavoimilla oli satakunta Blenheimiä, joista 55 tai 57 oli rakennettu Suomessa ja 42 Englannissa.Ilmavoimat menetti puolet 97,stä Blenheimistä pommituslennoilla,joten tappioprosentti oli suuri.
    Yksi Bristol Blenheim löytyy Keski-Suomen ilmailumuseosta.

    Nykyään pommikoneita ei ole kuin isoilla valtioilla etupäässä ydinpommien kuskaukseen ja ne ovat paljon menettäneet merkityksensä sodankäynnissä,vaikkakin esim.B-52 kykenee tekemään kilometrien pituisen mattopommituksen.
    Vietnamissa ilmatorjunta ja Migit tuhosivat näitä toistakymmentä konetta.
    Jenkeillä on kuitenkin suunnitteilla uusi pitkänmatkan pommari joka korvaa B-52 ja B1 ja B2 koneet.

    Nykyajan sodankäynnissä ohjukset,risteilyohjukset ja liitopommit ovat paljolti korvanneet pommikoneiden tarpeen.
    Esim.Hornetista ammuttava risteilyohjus Jassm joita jenkit ovat meille myyneet lentää 400-500 km,ja osumatarkkuus on plusmiinus yksi metri.Ohjus painaa rapiat 1000 kg,eli jopa kaksinkertaisesti verrattu joihinkin Blenheimien pommikuormaan.
    Myös liitopommit lentävät pitkälle,ja ovat tarkkoja.
    Vielä,kun saataisiin maasta ammuttavia risteilyohjuksia,niin pelotevoima olisi tuntuva.

  2. Suomi on toinen USA,n ulkopuolinen maa joka on saanut näitä huippuaseita.Jassm AGM-158 risteilyohjus lentää korkealta,huippunopeudella ammuttaessa jopa 600 km,eli periaatteessa Itämereltä aina Kaliningradiin asti(venäläisten tukikohta).
    JSOW-liitopommi,kantama 130 km.Paino n. 500 kg.
    JDAM 1000 kilon gps ohjattu täsmäpommi.
    Tässä Suomen nykyinen ”pommikonelaivue”,eli setä Samulin amerikanapua.

  3. Tässä samana aikakautena amerikkalainen B-17 Lentävä linnoitus Memphis Belle ilmataistelussa sakuja vastaan suuressa maailmassa.Tuolloinhan jenkit pommittivat Saksaa Englannin tukikohdista käsin.
    Nykyään tuo Memphis Belle löytyy kunnostettuna jenkkien ilmailumuseosta.(Tehty myös samanniminen erittäin hyvä elokuva).
    -Kesto 4 min. https://www.youtube.com/watch?v=nkOjASE-TPo

  4. Kirjaluetteloon syytä lisätä ”Pelti-Heikin” tekniikkaa ansiokkaasti valaiseva opus:
    Marttila Jukka: Bristol Blenheim – Taitoa ja tekniikkaa
    Kustantaja: Blenimi-Publishing. painovuosi:1989

  5. Tuo ero 57/55 johtuu muistaakseni siitä, että kahden täysin tuhoutuneen Blenheimin tilalle tehtiin niiden tunnuksilla uudet koneet.
    Museoitu kone on muistaakseni juuri pitkänokka BL 200

    Ennen Lumialaa laivueenkomentajana toimi Armas Eskola, joka on myös kirjoittanut aiheesta kirjan ”Lentäminen oli välttämätöntä”