Ensimmäisiä sotilaskoneita ja ilmataisteluja sodassa

1

Saksalainen Albatros D.V hävittäjä vuonna 1917. Saksalaisen berliiniläisen lentokonetehtaan ”Albatros Flugzeugwerke GmbH” tuote. Yhtiö valmisti maailmansodan aikana yli 10 000 lentokonetta. Kuvan lähde on Wikipedia.

TAISTELULENTOKONEET 1. MAAILMANSODASSA

Ensimmäisessä maailmansodassa syntyivät lähes kaikki nykyaikaisen ilmasodankäynnin muodot. Koneita käytettiin laajasti ilmapommituksiin, rynnäköintiin vihollisen maakohteita vastaan rintamalla ja niillä pyrittiin saavuttamaan ilmaherruus.

Yleisin lentokonemalli sodassa oli yksipaikkainen, yksimoottorinen kaksitasohävittäjä. Pommikoneet sitä vastoin olivat kaksimoottorisia ja sodan loppupuolella oli jo nelimoottorisiakin pommikoneita. Pommikoneilla tehtiin strategisia pommituksia. Pommikoneiden pieni asekuorma ja lyhyt toimintasäde piti strategiset pommitukset vaikutuksiltaan vähäisinä.

TIETOA LENTOJOUKOISTA 1. MAAILMANSODASSA

Venäjällä oli 1.8.1914 yhteensä 244 taistelukonetta ja kesällä 1917 yhtensä noin 1500 taistelukonetta. Sodan osapuolten sotilaslentokoneiden tuotanto oli vuosina 1914 – 1918 yhteensä:

Venäjällä 5 000 lentokonetta ja 1 500 moottoria,

Ranskalla 51 100 lentokonetta ja 93 100 moottoria,

Englannilla 55 000 lentokonetta ja 41 000 moottoria,

Saksalla 46 000 lentokonetta ja 40 200 moottoria.

VENÄJÄN LENTOJOUKOISTA

Venäjän lentojoukkojen lentävän henkilökunnan tappiot olivat sodan lopussa noin 1000 lentäjää yhdessä vuodessa, mutta koulutuskapasiteetti vain 500 lentäjää yhdessä vuodessa.

Henkilötappiot jakautuivat Venäjällä seuraavalla tavalla tilastoituna sodan lopussa: onnettomuudet 50 %, ohjausvirheet 25 %, ilmatorjunta 18 % ja ilmataistelut 7 %. Venäjän lentovoimien käytettävissä oli 1.6.1917 noin 1000 lentäjää. Lentäjiä, joilla oli yli 5 ilmavoittoa oli 28 henkilöä. Heitä kutsuttiin ”hävittäjä-ässiksi”.

KUULUISA RANSKALAINEN HÄVITTÄJÄLENTÄJÄ

Georges Guynemer (1894-1917) lensi ensi kertaa 26. tammikuuta 1915 Bleriot Pingouin-koneella. Opiskeltuaan hän sai lentoluvan huhtikuussa 1915, jolloin hänet ylennettiin korpraaliksi.

Georges Guyneme. Kuvan lähde on Wikipedia.

Ensimmäinen ilmavoitto tuli 19. heinäkuuta 1915 Soissonsin yläpuolella. Ilmataistelu kesti 10 minuuttia. Koneen ampui alas kk-ampuja, Mecanician Gueder. Alasammuttu kone oli Aviatik, josta Guynemer haki palan muistoksi. Kaksi päivää myöhemmin hänet ylennettiin kersantiksi ja hän sai kunniamaininnan 4. elokuuta 1915. Hän ja Gueder saivat Medaille Militairen.

Hänet ylennettiin Capitaine’ksi 18. helmikuuta 1917 ja hänen vilkkain toimintansa alkoi. Hän sai kolme ilmavoittoa 16. maaliskuuta ja 25. toukokuuta. Hän ampui kaksi konetta alas 5. kesäkuuta ja sai viikkoa myöhemmin Officier de la Legion d’Honneur –mitalin. Georges Guynemer lensi yli 600 sotalentoa. Hänet ammuttiin alas seitsemän kertaa. Hän haavoittui kahdesti ja sai 26 kunniamainintaa.

Guynemerin muistomerkki on Pariisissa (26 Boulevard Victor HQ Armee de l’Air) ja Pantheonin kryptassa on marmoritaulu.

KUULUISA SAKSALALAINEN HÄVITTÄJÄLENTÄJÄ

Oswald Boelcke (1891-1916) oli johtavia saksalaisia hävittäjälentäjiä ensimmäisessä maailmansodassa. Hän otti useita ilmavoittoja ja kirjoitti pitkään käytössä olleen ilmataisteluoppaan.

Sankarilentäjä Oswald Boelcke. Kuvan lähde on Wikipedia.

Omasta aloitteestaan Boelcke siirrettiin toukokuussa 1915 Douaiin Feldfliegerabteilung 62 -yksikköön. Boelcken tovereihin kuului Max Immelmann, joka tunnettiin myös nimellä Adler von Lille, ”Lillen kotka”.  Boelcke ja Immelman palkittiin 12. tammikuuta 1916 Pour le Méritellä, kun he olivat saaneet kahdeksan ilmavoittoa.

Boelcke loi myös ilmataistelun ohjeistot, jotka tunnettiin nimellä ”Dicta Boelcke”. Ne olivat käytössä ainakin toisen maailmansodan loppuun asti. Dicta Boelcken perusperiaate oli muodostelmassa lentäminen. Hänellä oli merkittävä vaikutus hävittäjälentäjien koulutukseen.

Hänet haudatiin Dessauhun valtiollisin hautajaismenoin.

UUSI SAKSALAIS-HOLLAINTILAINEN KEKSINTÖ

Pian koneita alettiin varustaa erilaisilla konekivääreillä. Tästä koitui aluksi kuitenkin vakavia ongelmia, koska konekiväärin ampumat luodit pystyivät rikkomaan oman lentokoneen potkurin ja siipien päälle asennetussa konekiväärissä oli myös omat haittansa.

Hollantilaissyntyisen Anthony Fokkerin tehtaan lentokoneinsinöörit kehittivät huhtikuussa 1915 mekaanisen tahdistajan, jonka avulla konekiväärillä voitiin tulittaa lentokoneen pyörivän potkurin lapojen välistä. Se edisti yksipaikkaisten hävittäjien kehitystyötä. Saksalaisten ilmavoimat pääsivät selkeästi niskan päälle koneiden välisissä ilmataisteluissa. Myöhemmin maahan pudonneen lentokoneen avulla myös ranskalaiset ja britit saivat keksinnön käsiinsä ja varustivat koneensa tahdistimilla.

 

ESIMERKKEJÄ 1. MAAILMANSODAN KONEMALLEISTA

 

  1.  Friedrischhafen FF 33  (kuvassa) oli saksalainen kaksitasoinen ja yksimoottorinen vesi- ja tiedustelulentokone, joka esiteltiin loppuvuodesta 1914.  Konetta käytettiin mm. Saksassa, Suomessa (1 kpl) ja Bulgariassa. Niitä valmistettiin 500 kpl. Kuvan lähde on ”wikidata.org”.

 

2. Friedrichshafen FF 49 (kuvassa) oli saksalaisen Friedrichshafen Flugzeugbaun suunnittelema ja valmistama kaksipaikkainen kaksitasoinen yksimoottorinen tiedustelulentokone. Konetta käytettiin mm. Saksassa, Suomessa (2 kpl) ja Puolassa. Niitä valmistettiin 240 kpl. Kuvan lähde on Wikipedia.

3. Rumpler 6B (kuvassa) oli saksalainen sekarakenteinen (puurima ja teräsputkirakenne) yksipaikkainen kaksitasoinen ensimmäisen maailmansodan aikainen hävittäjälentokone. Konetta käytettiin mm. Saksassa, Suomessa (2 kpl) ja Bulgariassa. Niitä valmistui 88 kpl. Kuvan lähde on sivusto ”nimh-beeldbank.defensie.nl”.

4.  Sopwith Triplane (kuvassa) oli  brittiläinen kolmitasoinen hävittäjälentokone, jota käytettiin ilmasodankäyntiin ensimmäisen maailmansodan lopulla. Konemallilla lennettiin Ison-Britannian, Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltain  ilmavoimissa. Kuvan lähde on Wikipedia.

5.   Fokker Dr.I (kuvassa) oli Saksan keisarillisten ilmavoimien ”Luftstreitkräften” ensimmäisessä maailmansodassa käyttämä hävittäjälentokone. Niitä valmistettiin 320 kpl. ”Punaisena paronina” tunnettu Manfred von Richthofen lensi tällä konetyypillä. Kuvan lähde on Wikipedia.

Manfred Albrecht Freiherr von Richthoven (1892-1918) oli saksalainen sotilaslentäjä ensimmäisessä maailmansodassa. Hän ampui todistetusti alas 80 vihollisen konetta ja oli sodan voitokkain hävittäjälentäjä. Hän haavoittui päähän vuonna 1917 hyökätessään brittiläisiä koneita vastaan. Toipumislomalla hän kirjoitti muistelmansa, jotka julkaistu suomeksi nimellä ”Punainen hävittäjälentäjä”.

6. Handley Page Type O/400 (kuvassa) ja Handley Page Type O/100 -konetyypit suunniteltiin kuljettamaan ilmapommeja länsirintaman lentokentiltä, kuten eteläisestä Englannista pommikuorma Berliiniin. Ne olivat kaksimoottorisia pommikoneita. Valmistuessaan ne olivat suurimmat Englannissa valmistetut lentokoneet. Kuvan lähde on Wikipedia.

7. Niuerport oli ranskalainen lentokoneiden valmistaja. Tässä kuvassa on kaksi sen valmistamaa konemallia Suomessa. Kuvan lähde on sivusto riemurasia.net.

Suomen ilmavoimien perustamispäivänä pidetään 6.3.1918. Lentotoiminta Suomessa alkoi kuitenkin aiemmin. Suomen itsenäistyttyä Venäjän armeijan entisille lentoasemille jäi joitain lentokoneita, pääosin Stetinin 9 -lentoveneitä. Nämä lentokoneet jäivät sisällissodan alettua punaisten käyttöön. Suomalaisia lentäjiä ei vielä ollut.

Lentotoiminta pääsi alkamaan vasta kun Viipurista lähetettiin 24.2.1918 viisi Nieuport- lentokonetta punaisille. Koneiden mukana tuli myös venäläisiä lentäjiä ja mekaanikkoja. Nieuport oli ensimmäisen maailmansodan menestyksekkäimpiä lentokoneita.

8. Kuvassa on ranskalainen Morane-Saulnier Type L -lentokone. Kuvan lähde on Wikipedia.

Tammikuussa 1918 muodostetuilla tasavallan joukoilla ei ollut yhtään konetta eikä lentäjää ja tällöin sotilasjohto pyysi Ruotsista apua. Se ei kuitenkaan antanut apua valtiona ja myös aktiivipalvelussa olevia ruotsalaisia lentoupseereja kiellettiin lähtemästä Suomeen. Ensimmäinen kone, N.A.B. Albatros ostettiin ruotsalaisten lahjoitusvaroilla 20. helmikuuta 1918. Kuusi muuta ruotsalaiskonetta saatiin sodan aikana, ensimmäisenä Eric von Rosenin lahjoittama Morane-Saulnier Parasol (eri malli kuin 8. kuvassa) 6. maaliskuuta, josta muodostui Suomen ilmavoimien vuosipäivä.

— Päivitys klo 18.00  samana päivänä  —

Tässä konemalli on eri kuin seuraavassa tietolähteessä on. Edellä oleva tieto on epävarma.(?) Koetan tarkistaa sen. –  Sen tietolähde on Wikipedia. Minulla on molemmat tekstit rinnakkain samaan aikaan näyttöruudulla.

Thulin typ D, ilmavoimien ensimmäinen lentokone Vaasassa maaliskuussa 1918. Kuva: ilmavoimat.

Koneen lahjoitti ruotsalainen kreivi Eric von Rosen, jonka henkilökohtaisesta onnenmerkistä, Thulinin siipiin maalatusta sinisestä hakarististä tuli kaiken ilmavoimien lentokaluston kansallisuustunnus aina vuoteen 1945 asti. Tämä tieto on Suomen Ilmavoimien historian sivuilta! Se on ilmeisesti luotettava tietolähde.

—  päivitys loppuu  —

Eino Tienari, Oulu

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Suomessa on useita ilmailumuseoita. Ne ovat Suomen Ilmailumuseo (Helsinki-Vantaa), Suomen Ilmavoimamuseo (Jyväskylä-Tikkakoski), Hallinportti Ilmailumuseo (Halli), Päijät-Hämeen Ilmailumuseo (Vesivehmaan kenttä Asikkala), Karjalan Ilmailumuseo (Lappeenranta) ja Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseo (Kotka).

Tämän blogin seuraavassa kirjoituksessa on aivan erilainen aihe. Se kertoo Venäjän kirjallisuudesta 1800-luvulla.

Eino Tienari, Oulu

JAA

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.