Isänmaallisia lauluja eri maista

2

Leevi Madetoja nuorena. Lähde on sivusto madetoja.org. Hänestä kehittyi vanhempana huomattava suomalaisen kuoromusiikin säveltäjä.

Suomi

Tässä käsitellään isänmaallisia lauluja, joita voidaan esittää yksinlauluna tai kuoron avulla usein sotilassoittokunnan säestämänä. Eri mailla on omia tunnuspiirteitään ja suomalaisilla omansa. Isänmaalliset laulut esitetään meillä Suomessa tosissaan sitä tarkoittaen.

Seuraavassa videossa  Helsingin Suomalaisen Klubin Kuoron 10 v juhlakonsertissa vuonna 2012 lauletaan Leevi Madetojan säveltämä Kaunehin maa. Bertel Gripenbergin kirjoittamat sanat on suomentanut Eino Leino.

Tässä on laulun ensimmäisen säkeistön sanat:

Maa kaunehin maa on pohjoinen,
min metsiä pellot pelkää,
karu, paatinen, piinen on pinta sen,
ei lannista aura sen selkää;
ikihongat valtavin latvoin vain
sen tai vahan ääriä saartaa,
ja ylitse korpien vaikenevain
sen pilvissä kotkat kaartaa.

Muita tunnettuja ja pidettyjä lauluja juhliin tai muuhun käyttöön ovat mm. seuraavat: Sillanpään marssilaulu (sävel Aimo Mustonen ja sanat Emil Sillanpää), Suomen laulu (sävel Fredrik Pacius), Oi kallis suomenmaa (sävel ja sanat Heikki Klemetti), Suomalainen rukous (sävel Taneli Kuusisto, sanat Uuno Kailas), Kuullos pyhä vala (sävel unkarilainen kansanlaulu, sanat Taavi Hahl), Tämä taivas tämä maa (sävel ja sanat Jukka Kuoppamäki) ja Veteraanin iltahuuto (sävel ja sanat Kalervo Hämäläinen).

VIRO

Virossa musiikilla ja laululla on pitkät perinteet. Tallinnan laulujuhlat, jotka järjestetään vain jo viides vuosi, on tapana lopettaa kuorojen esittämään kappaleeseen ”Mu Isamaa on minu arm”. Sen on säveltänyt Aleksander Kunilaid ja sen sanat on kirjoittanut virolainen runoilija Lydia Koidula. Kappaleen ensiesitys tapahtui laulujuhlien petrinteen aloittaneilla Tarton laulujuhlilla vuonna 1869.

Nyt on mahdollisuus katsoa ja kuunnella sen esitys Tallinnan laulujuhlilla vuonna 2019 eli viime kesänä. Valitsin juuri tämän version sen hyvän toteutuksen vuoksi. Virolaisten isänmaan rakkaus näkyy ja kuuluu siinä.

Tässä on vironkielisen laulun ensimmäisen säkeistön sanat:

    Mu isamaa on minu arm, kell´ südant annud ma,

    sull´ laulan ma, mu ülem õnn,

    mu õitsev Eestimaa, sull´ laulan ma,

    mu ülem õnn, mu õitsev Eestimaa!

    Su valu südames mul keeb, su õnn ja rõõmsaks teeb,

    su õnn ja rõõm mind rõõmsaks teeb, mu isamaa, mu isamaa!

Viron laulujuhlaperinteen aloittaneille ensimmäisille Tarton laulujuhlille saivat osallistua vain mieskuorot. Vasta 1891 mukaan saivat tulla sekakuorot. Lopulta vuonna 1933 mukaan pääsivät myös naiskuorot. Nykyinen laululava rakennettiin Tallinnaan vuonna 1960. Päälavalle mahtuu noin 20 000 laulajaa. Vain pieni osa juhlille pyrkivistä virolaisista 1000 kuoroista pääsee mukaan. Loput joudutaan karsimaan pois etukäteen esikokeissa. Nykyään juhliin osallistuu myös kuoroja monista eri maista, mm. Suomesta.

Muita Viron isänmaallisia lauluja ovat mm. seuraavat: Eesti lipp (sävel Enn Vork, sanat Martin Lipp) ja  Narvan marssi (sovitus Johann Christian Haefner ja sanat Erik Gustaf Geijer). Viimeksi mainittu on soitettu Mannerheimin, Kekkosen, Koiviston ja Lennart Meren hautajaisissa. Se on hyvin hidas tempoltaan.

ISO-BRITANNIA

Englantilaisilla on pitkä ja maineikas sotahistoria. Myös isänmaallisuus on mukana varsinkin vaikeina aikoina. The Royal British Legion piti vuosittaisen juhlansa paikassa, jonka nimi on ”Royal Albert Hall” Lontoossa 13. marraskuuta 2011. Seuraavassa videossa esitettävä kappale on ”I Vow to Thee, My Country”, jonka on kirjoittanut Sir Cecil Spring Rice ja säveltänyt Gustav Holst. Huomatkaa ketkä tunnetut henkilöt laulavat mukana suuressa joukossa.

Sanat näkyvä ruudun alareunassa, joten niitä ei tarvitse kirjoittaa tähän.

Sotien lauluja on hyvin paljon, joten poimin tähän vain muutamia esimerkkejä:

– ”The British Grenadiers” on perinteinen marssilaulu Iso-Britannian, Australian ja Kanadan armeijoissa 1700-luvulta.

– ”The Farmer´s Boy” on englantilainen kansanlaulu 1800-luvulta, joka on sovitettu sotilasmarssiksi.

-”A Life on the Ocean Wave” on laulu, jonka kirjoitti Epes Sargent ja sävelsi Henry Russell. Sen on ottanut omaksi marssikseen The Corps of Royal Marines jo vuonna 1882. Yhdysvalloissa se on sotakoulun U.S. Merchant Marine Academy kunniamarssi.

– ”Land of Hope and Glory” on isänmaallinen englantilainen laulu vuodelta 1901 (sävel Edward Elgar ja sanat A. C. Benson).

RANSKA

Seuraavassa videossa esitetään Pariisin suuressa itsenäisyyspäivän paraatissa 14.7.2006 suosittu sotilaslaulu  ”le chant des partisans” II maailmansodan Ranskan vastarintaliikkeessä . Sanat siihen kirjoittivat Joseph Kessel ja Maurice Druon vuonna 1943. Laulaja on Philippe Brocard. Se on Ranskassa niin tunnettu, että se kilpailee perinteisen La Marseillaise:n kanssa. Näette ranskalaisten isänmaallisen kansanjuhlan.

Voitte seurata sanoja kuuntelemalla musiikkivideossa. Ranskan kieltä osaavat henkilöt ehkä ymmärtävät.

Tässä on tuon laulun 2 ensimmäistä säkeistöä ranskaksi:

Ami, entends-tu le vol noir des corbeaux sur nos plaines?
Ami, entends-tu les cris sourds du pays qu’on encha? Ne?
Oh?, partisans, ouvriers et paysans, c’est l’alarme.
Ce soir l’ennemi conna? Tra le prix du sang et les larmes.

Montez de la mine, descendez des collines, camarades!
Sortez de la paille les fusils, la mitraille, les grenades.
Oh?, les tueurs? La balle et au couteau, tuez vite!
Oh?, saboteur, attention? Ton fardeau: dynamite…

Seuraava ranskalainen isänmaallinen laulu:

”La Madelon” tai ”Quand Madelon”  (sävel Camile Robert, sanat Luouis Bousquet)

tehtiin vuonna 1914 ja oli hyvin suosittu ensimmäisessä maailmansodassa. Se palasi ohjelmistoon, kun Marlene Dietrich lauloi sen kansallispäivän 14.7.1939 juhlassa Pariisissa.

USA

Kappaleen nimeltä ”America the Beautiful” on säveltänyt Samuel A. Ward vuonna 1888 ja sanoittanut Katharine Lee Bates vuonna 1895. Hieman muutettuna erikseen kirjoitettu runo saatiin sovitettua aikaisempaan sävellykseen, jonka jälkeen uusi kappale sai heti suuren suosion.  Tämä laulu on noussut Yhdysvalloissa lähes epävirallisen kansallislaulun asemaan.

Videossa esiintyy Porland Choir & Orchestra. Esitys tapahtui 12. tammikuuta 2012 edellä mainitulla paikkakunnalla. Siinä näkyy ja kuuluu tilaisuuden harras tunnelma.

Tässä on tämän suositun laulun 1. säkeistön sanat:

   O beautiful for spacious skies
   For amber waves of grain,
   For purple mountain majesties
   Above thy fruited plain!
   America! america!
   God shed his grace on thee
   And crown thy good with brotherhood
   From sea to shining sea!

Muista amerikkalaisista isänmaallisista lauluista mainitsen kaksi, jotka ovat samalla protestia vallitsevalle järjestelmälle:

– ”This Land is Your Land” vuodelta 1940 (sanat ja sävel Woody Guther). Se oli vastaveto tunnetulle kappaleelle ”God Bless America” vuodelta 1938. Sen ovat laulaneet erilaiset laulajat ja yhtyeet eri kielillä ympäri maailmaa sen jälkeen aina uudelleen.

– ”Born in the U.S.A.” julkaistiin levyllä vuonna 1984 (sanat ja sävel Bruce Sprigsteen). Siitä tuli heti suuri myyntimenestys. Sen tyylilaji on heartland rock. Se on tulkittu nationalistiseksi kappaleeksi, vaikka se oikeastaan kuvaa Vietnamin sodan veteraaneja.

LOPUKSI

Tässä on käyty läpi 5 valtiota, joista yhdestäkään ei ole otettu mukaan kansallislauluja tai vastaavia. Kaikki esimerkkikappaleet ovat musiikkina hyvin tehtyjä ja kukin omassa maassaan suosittuja. Kokoelma hyvästä isänmaallisesta ja sotilasmusiikista voi olla myös tällainen.

Olin viime kesänä heinäkuussa Tallinnan laulujuhlilla. Se kokemus vaikutti tämän kirjoitukseni suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Eino Tienari, Oulu

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Tälläinen ”isänmaallisuus”on Euroopan kansallisen liittovaltion vastaista touhua. Ei rajoja,sama valuutta jne.
    Turha on tehdä listaa mistään suomalaisten omaa itsenäisyyttä muistelevista ja korostavista lauluista! Pois suomalaisten veteraanien verellä lunastama kansallinen itsenäisyys! Nyt on tilalla suur-eurooppalainen kansallinen itsenäisyysajatus itsekkäästi. Jo Adolf Hitler haaveili sen tapaisesta.

    Siis suomalainen nöyrtyköön ja kumartukoon maksamaan maksunsa hiljaa.Ja onhan meilläkin pieni poliittinen ja liikevoimien ylikansallinen suur-eurooppalainen eliitti. Pitäisi kai olla ylpeä. Melkein kuin Neuvosto-Suomessa.

    Minun nuoruudessani laulettiin kouluissa maakuntalauluja,Isänmaallisialauluja,ja opeteltiin virsiä.Miten on nyt.Ruotsissa on menty jo niin pitkälle,että kansallislaulu on kielletty kouluissa.

    Maansa myyneellä ei ole isänmaata. Se häpeää laulaa omia laulujaan.Tätähän olette tilanneet.

    • Olen eri mieltä kuin kommentin kirjoittaja.

      Olisin voinut poistaa sen, mutta Euroopan unioni ei mitenkään vähennä kansojen oikeus olla ylpeä menneisyydestään. Esimerkiksi Baltian maat ovat esimerkkejä kovasta taistelusta sortajaa vastaan. Se onnistui. Siitä saa iloita ja olla ylpeä. Myös vahvat sotilaallisesti varustautuneet maat kuten Ranska, Englanti ja USA ylläpitävät kansallisia arvoja. Paraatit ja isänmaallinen musiikki ovat niissä edelleen suosittuja.

      Myös Suomessa käydessäni sotilassoittokuntien konserteissa tai itsenäisyyspäivän juhlissa tuntee isänmaallisuuden ja ylpeyden saavutuksistamme. Kiitos sotaveteraanit, sotilaspojat, pikkulotat, lotat ja sotainvalidit. Emme ole unohtaneet teitä.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.