Oululainen Capricode ponnisti IoT:lla rohkeasti maailmalle

0

Oululainen Capricode on tunnettu kotimaassa etähallintaohjelma SyncShieldin valmistajana.  Harva kuitenkaan tietää, että Capricode on myös tehnyt merkittävää uraa kansainvälisen viennin parissa. Capricodea johtava Tero Takalo muistuttaakin, että kansainvälisessä viennissä ei riitä pelkästään se, että käy muutamia kertoja vuodessa messuilla.

Oman tuotteen läpisaanti ulkomaan markkinoille vaatii huomattavia investointeja yritykseltä ja selkeää fokusta siihen, minkä maan tai maiden markkinoille halutaan läpimurto tehdä.

”Me teemme puhtaasti ohjelmistotuotetta nimeltään SyncShield, joka on laitehallinnan ja kyberturvallisuuden tuote. SyncShieldillä pystytään langattomasti päivittämään, konfiguroimaan ja monitoroimaan automaattisesti erilaiset internetiin liittyvät laitteet. Tällaisia ovat esimerkiksi IoT-laitteet, kuten autot, teollisuuden mittalaitteet ja sensoriverkot sekä tietoturvalliseen kommunikaatioon tarvittavat laitteet, kuten älypuhelimet.”.

 

Suomalaisten ja ulkomaisten IoT-toteutukset eroavat hieman toisistaan kokoluokkansa puolesta

Takalo toteaa, että ”Suomessa laitevalmistajat ovat heidän yrityksensä pääfokusryhmä, jolle myyntiä suunnataan. Suomalaiset laitevalmistajat ovat aika pieniä isoihin kansainvälisiin toimijoihin verrattuna. Meillä on viimeisen kolmen vuoden aikana lähtenyt kansainvälinen myynti kasvamaan ja tällä hetkellä eniten liikevaihtoa tulee ulkomailta. Panostuksissa tuotekehitykseen on ulkomailla huomattava ero. Euroopan markkinat ovat myös huomattavasti fragmentoituneempia kuin USA:ssa tai Kiinassa sisämarkkinat”.

 

Kuka hyötyy eniten Capricoden tuotteista?

Tero Takalo valaisee asiaa:

”Sellaiset IoT-laitteiden valmistajat, joiden tulee päivittää kentällä oleviin laitteisiin ohjelmistoja tai konfigurointeja, tai jotka haluavat  integroida laitteen osaksi bisnesprosessiaan. Meidän tuotteessamme on avoimet rajapinnat back-end-puolella servereissä, jolloin laitteisiin saadaan turvallinen yhteys myös muiden järjestelmien kautta”.

 

IoT-alan tuotteiden kysyntä ja tarjonta Oulussa

”Me olemme Oulussa yksi  SuperIoT-ryhmittymän perustajista, joka on tällainen suomalaisten yritysten yhteenliittymä IoT-laitteiden tekemiseksi ja eteenpäin viemiseksi. Sen kautta ollaan päästy muutamien firmojen kanssa tekemään yhteistyötä. Oululaisten ja yleensä suomalaisten firmojen välillä on tärkeää kehittää yhteistyötä niin, että yhteistyöllä kompensoimme pienen kokomme. Asiakkaat voivat olla hyvinkin kaukana”, Takalo toteaa.

 

Työmarkkinat eivät pysty vastaamaan IoT-alan osaajapulaan

”Meillä on tälläkin hetkellä serveripuolen koodaajista uupelo, pari kaveria tarvittaisiin lisää. Sinänsä koulutustila on siinä mielessä hyvä, että tekniikan alalla oikeanlaisia asioita koulutetaan, mutta se mikä monilla suomalaisilla yrityksillä on puutteena, on se, että myynnin osaamista ei ole tarpeeksi: ei ole teknisiä myyjiä tai teknisiä asiantuntijoita, jotka pystyisivät toimimaan kunnolla siellä asiakasrajapinnassa. Siinä on isosti parantamista. Sama ilmiö on ollut iän kaiken, mutta se tuntuu korostuvan etenkin kansainvälisessä maailmassa. Kaikki firmat ovat lähtökohtaisesti kansainvälisiä ja asiakkaat tulevat ulkomailta tällaisille tuotteille, niin pitäisi olla heti valmiudet tehdä myös kansainvälisen tason myyntityötä myös.”.

Takalon mukaan heidän toimialallaan vaaditaan myyjiltä avainasiakashallintaa, myynnin teknistä tukea sekä Field Technical Engineer-asennetta. Hän kuitenkin toteaa, että lähes kaikki alalla toimivat ovat oppineet kantapään kautta, jolloin oppimispolku on hyvin pitkä verrattuna siihen, jos alalle saisi eväitä koulun kautta.

 

IoT-ala opettaa muita teollisuuden aloja

Takalo toteaa, että ”digitalisaatiossa on yleistä, että digitalisoituvat firmat ovat perinteisen, jonkun muun alan toimijoita. Esimerkiksi autoteollisuus on tottunut tekemään autoja, heille saattaa olla iso kynnys alkaa tekemään digitalisoitua autoa, verrattuna siihen, että ohjelmistobisneksessä on totuttu menemään nopeilla sykleillä, nopeasti yrityksen ja erehdyksen kautta ja saadaan näin ohjelmistoa kehitettyä eteenpäin. Perinteisessä teollisuudessa tuotannon syklit ja tuotteiden elinkaaret ovat aivan erilaisia. Sekä se, että kuinka kauan menee siinä, että tuotekehityksestä päästään tuotantoon saakka.

Syklit, osaaminen ja firmat ovat erilaisia. On ihan eri asia toimia ohjelmistofirmassa, joka on pari vuotta vanha, kuin olla töissä jossain teollisuuden yrityksessä, jonka juuret ylettyvät 1800-luvulle, jolloin siinä on sitten sitä kulttuurienvälistä kohtaamista myös, joka aiheuttaa haasteita”. Takalo myös muistuttaa, että kahden erilaisen yrityskulttuurin kohdatessa. Esim. IoT-alan yrityksen haasteisiin kuuluvat myös uusien asioiden esitteleminen ja toisen alan yrityksen henkilökunnan kouluttaminen”.

 

Kansainvälistymisen rahoitusmahdollisuudet

Business Finland ja Eu:n Horisontti-ohjelma tukevat kansainvälistyviä yrityksiä Takalon mukaan. ”Yritysten yhteistyö ja yhteisellä tarjoamalla maailmalle meno, luovat mahdollisuuden pienelle yritykselle ponnistaa maailmalle. Myös kansainväliset kiihdytysohjelmat auttavat asiassa.  Capricode on päässyt Impact Connected Car-ohjelmaan mukaan, joka mahdollistaa yhteistyön mm. Skodan kanssa”, Takalo kertoo.

Takalo korostaa, että kansainvälistyvällä yrityksellä täytyy olla selkeä fokus toiminnassaan, jotta rahoitus riittäisi kaikkeen tarvittavaan, kuten kohdeasiakkaisiin ja kohdemarkkinoiden tarpeisiin. ”Maailmalle meno ei onnistu sillä, että tehdään messumatkoja viisi kertaa vuodessa, vaan se vaatii huomattavasti enemmän työtä ja pitkäjänteisyyttä sekä paikallista läsnäoloa. Tähän tarvitaan riskisijoittajia ja muutakin rahoitusta kuin EU:n julkinen rahoitus”, Takalo muistuttaa.

 

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.