Bitfactorilla älykäs ajatus muovautuu käytännön ratkaisuksi

0

Tutustuin tänään oululaiseen Bitfactoriin.  Bitfactorin tekemistä palveluista  pohjoissuomalaisille kenties näkyvin tällä hetkellä on Paulus & Co:n perustaja, eläinlääkäri Heidi Kellokoski-Kiiskisen ideoima Paulus-sovellus, jota käytetään hevosten terveystietojen tallentamiseen ja seuraukseen. Bitfactorin toteuttama Paulus-sovellus muistuttaa esimerkiksi hevosen rokotuksista ja lääkityksistä.

Halusin tietää lisää Bitfactorin työskentelyprosessista, joten haastattelin Bitfactorilta Hanna Huuskoa (Marketing Manager) ja Petri Kokkoa (Head of Design).  Huuskon mukaan asiakas on heillä aina keskiössä ja heidän työskentelynsä yleensä lähtee asiakkaan esiin tuomasta ongelmasta, jota Bitfactorilla lähdetään ratkaisemaan tutustumalla huolellisesti asiakasyrityksen työntekijöihin, liiketoimintaan ja tarpeisiin. Esimerkiksi Paulus-sovellus on luotu ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät hevosen pakolliseen lääkekirjanpitoon. Sovelluksesta on kirjoitettu runsaasti mediassa ja sitä on luonnehdittu ensimmäiseksi hevosten terveydenhoitoon suunnitelluksi applikaatioksi.

Huusko toteaa, että muotoilun keinoin voidaan edistää liiketoimintaa alasta riippumatta.

”Me tehdään asioita design-lähtöisesti, usein saattaa tulla asiakas, joka haluaa mobiilisovelluksen, mutta me haluamme ensiksi tietää mitä ongelmaa sovelluksella ratkaistaan ja onko se mobiilisovellus ylipäätään se mitä asiakas tarvitsee, vaan onko jokin muu ratkaisu, jota hän ei ehkä heti osaa ajatella. Ei siis lähdetä suoralta käsin koodaamaan tai tekemään palvelua, vaan mietitään mihin palvelua tarvitaan”, Huusko kuvailee.

”Meiltä löytyy koko paletti. Jos mietitään asiakasta, liiketoimintatuntemusta ja strategiaa. Voidaan tehdä strategia firmalle, että mikä se voisi olla ja kun lähdetään viemään sitä eteenpäin, niin voidaan konseptoida se ja viedä tuotantoon niin, että sen palvelun kaikki tekniikka sekä design-puoli hoidetaan myös”, Petri Kokko lisää.

Bitfactorin toimintatapaan kuuluu Kokon ja Huuskon mukaan päivän tai kahden kestävä workshop- eli työpajatyöskentely. He hyödyntävät myös osallistuvaa havainnointimenetelmää omassa työskentelytavassaan, jotta ymmärtäisivät paremmin asiakasyrityksen toimialaa ja haasteita mitä käytännön tilanteissa kyseisellä yrityksellä on.  Näin heillä on mahdollisuus kuulla myös työntekijöitä ja tuotteen loppukäyttäjiä jo suunnitteluvaiheessa.  Tämän edellä mainitun tiedon he hyödyntävät asiakasyrityksen hyväksi.

Esimerkiksi Paulus-sovellusta on testattu hevosenomistajilla ravi- ja ratsupuolelta sekä Ylä-Savon Ammattiopisto on ollut mukana testauksessa ja suunnittelussa. Kokon ja Huuskon mukaan lopputuotteen kehitykselle varattu aikajänne voi olla muutamasta kuukaudesta vuosia, riippuen tuotteen mahdollisista päivityksistä tai asiakasyrityksen omien tarpeiden muutoksista.