Lappajärvi ei lähde minusta, vaikka minä lähdin sieltä

0

 

Kerron tässä kuvakertomuksessa jokakesäisestä kotiseuturetkestä Lappajärvelle, jota en saa mielestäni

Autolla halki Pohjanmaan rantalakeuden pilvenhattaroiden alla!

Automatkamme Lappajärvelle kulki pitkin Pohjois-Pohjanmaan lakeutta, Vihannin, Oulaisten, Ylivieskan, Toholammin (meijeri), Ullavan (Taide-Vionoja), Kaustisen (kansanmusiikki) Etelä-Pohjanmaan Järviseudulle Evijärven kautta.

Valitsimme mutkittelevan seikkailureitin vaihtelun vuoksi rantareitin sijaan. Liikenne Ylivieskan reitillä olikin todella vilkasta ja hurjaa. Tie Lakeudella kulkee polveillen poikki kylien, viljelysten, kaura- ja ohrapeltojen sekä sitkeitten kauppakeskusten ohi

Heinää osataan säilöä naihin tyylikkäisiin muurahaisenmuniin. Onkohan sisällä muurahaishappoa? Säilörehun tuontanto sillä on A.I. Virtasen keksintö.

Suomalainen kesämaisema näyttää kulkuväylällä parhaat puolensa aurinkoisena elokuun päivänä. Miten voisikaan säilöä kesämuistoihin vihreän, sinisen ja valkoisen sävyjen näkymät talven varalle, ja kukapa vielä osaisi keittää siitä visuaalista kesähilloa talven lätyille (videoina ja valokuvina)!

Seurueessamme oli lapsia ja aikuisia (3-86-v.) kahdessa autossa, joista enemmistö ei kuunaan ollut käynyt Lappajärvellä. Ihmettelin, miten se on mahdollista vielä nykyaikana?

Näe meteoriitin tekemä kaivo ainakin kerran elämässäsi, kun pääset Lappajärvelle!

Kyllä jokaisen pitäisi olla nähnyt Lappajärvi, Suomen ainoa, kunnollinen, meteoriitin törmäyskolo Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla.

Maankuoreen syntynyt reikä, kuoppa tai maankolo täyttyi vedellä 73 miljoonaa vuotta sitten, eikä tieto nykyisen aikuisen ja 1950-luvun lapsen mielestä mitenkään kummallista ole ollut, mitä nyt tulivuori ja meteoriitti hieman sekoittuivat aikuisillakin ilman tieteen väliintuloa.

Lappajärvelle pääsee monen tien kautta kuten Roomaan. Kauhavan suunnasta tultaessa jokaisen täytyy olla nähnyt harvinainen maisema Karvalan kylässä, jossa Pohjanmaan helmi aivan kuin tyhjästä ilmestyy kauhavalaisten kiusaksi silmien eteen maantien yläpuolelle syvänvihreän metsän ja sinisen taivaankannen kehystämänä. Karvalasta onkin komeat näkymät Lappajärven joskus tuuliselle ja aavalle selälle.

Horsma eli rentunruusu on vihreine lehtineen yksi kauneimmista väriyhdistelmistä kesäisin.

Valitsimme siis Ylivieskan kautta kulkevan tien, joten tulimme Pohjanmaan helmen kuntaan, Lappajärvelle, pikkuruisen Evijärven kautta. Kunnilla on keskinäinen arvojärjestys, ja sitähän se on ollut ennenkin, yhtä kissanhännänvetoa, mikä Järviseudun kunta on paras. Oululaisittain ilmaistuna hirveää kilpailua!

Kanssa-autoilijat suututtivat meidät muutaman vaarallisen ohituskerran aikana, kun eräskin vihreä auto ohitti meidät arviolta 150 kilometrin tuntivauhdilla satasen alueella. Keltaisten viivojen ylityksiä nähtiin useita. Raskaat rekat näyttivät noudattavan esimerkillisesti liikennesääntöjä, mutta muuten liikenne oli ajoittain aivan kauheaa.

Paremmat autot, parempi vauhti, vaikka tie olisi kuinka huono!

Kivitippu ei liene äidinkielenopettajan keksimä nimitys, mutta on jo brändi

Nykälänniemeltä löytyy kummallisen nimen kylpylähotelli ja Nykälä-nimen kaapannut golfkenttä.

Ollilanrannan vesi on aina lämmintä kuin linnunmaito. EU-hanketuella tehdyllä laiturilla on nykyään lokkivahtina, niin, mikä lintu se lieneekään?

Lapsuudenkotini rantamökkeineen sijaitsee kivenheiton päässä Kivitipusta, ja on edelleen vierailupaikka muualla asuville suvun jäsenille.

Golfkenttä on rakennettu niille maille, jossa talvisin hiihdimme, ja nyt aikuisena kävelen Nykälänniemen kumpuilevilla kävelyteillä mäntymetsän, veden ja vihreän nurmikentän kehystämässä maastossa.

Astuin ulos autosta Nykälänniemessä, Kivitipun pihassa ystävien kanssa, suoraan järveltä tuijottavan Veanteensaaren edessä. Elokuun kostea lämpö ja järven tuoksu tulvahtivat kasvoille niin kuin ennen.

Veanteensaari näyttää kaarensa. Se onkin mielestäni Lappajärven ikoni eli tunnusmerkki. Saaressa laskimme talvisin suksilla mäkeä ja isä haki siellä olevasta ladosta heinakuormia. hevosella.

Olin tullut lapsuuteen ja halusin, että ystävätkin ymmärtävät kotijärveni satumaisuuden. Milloinkahan ehdin rantaan kastelemaan varpaat rantavedessä ja katsomaan toisenkin kerran Veanteensaaren kaarta

– Miten täällä onkaan näin avaraa! sanoi seurueemme jäsen.

Yövyimme kaikki ensimmäistä kertaa tässä hotellissa, jossa sisustuksessa on käytetty kärnäiittiä, kiveä, joka syntyi meteroriitin törmäyksessä 73 miljoonaa vuotta sitten, ja josta myöhemmin syntyi Lappajärven tarina.

Yhden alueen rakennuksen, Rantakirpun, perustukseen oli upotettu huolellisesti kärnäiittikakkaroita, ja kylpylähotellin vastaanottotiskin reunat olivat pullollaan kärnäiitin mollukoita.

Tämäkin kivi lienee kärnäiittiä.

Ollilanrannassa suhisevat kaislajoukot ja aallot lyövät hiekkarantaan kuten lapsuudessa, kun isoäiti toi voileipiä lastenlapsille

img_0104

Lapsuudenkodin kesämökki suvun maatilalla Ollilanrannassa odotti meitä ja vieraitamme punaisena kuminapellon laidalla. Rantalaiturilla tekojoutsen pelotteli lokkeja, joita järenrantapelloilla on nykyisin kiusaksi asti, osaksi kenties minkkitarhauksen vuoksi. Miten hienosti Ollilanrannassa onkaan hoidettu jakokunta 10:n nurmikot!

Kumina on maustekasvi, jota voi käyttää esimerkiksi kurkkujen säilönnässä ja leivässä.

Tällä kertaa emme tulleet mökille yöpymään, vain piipahtamaan ja tarkastamaan järven lumpeenkukat.

Lumpeenkukkia veden pinnalla

Lappajärven rantoja ei ole pilattu kaavoittamisella ja rantarakentamisella ainakaan vielä, koska järvimaisemaa on paikkakunnalla perinteisesti pidetty vierailijoiden ja paikkakuntalaisten yhteisenä arvona.

Rannoilla pitänee olla muutaman metrin levyinen kasvillisuuskaistale, joka estää lannoitteiden ja muiden haitallisuuksien valumista järveen

Ulkopuolinen tekee silti yksittäisiä havaintoja vedenlaatua uhkaavista riskeistä, mutta monet aiemmat ongelmat on onneksi jo korjattu.

Lokit ovat vallanneet Lappajärven. Avokaatopaikat vai minkkitarhaus syynä?

 Ketkä ovatkaan tepastelleet pitkin Nykälänniemen rantoja?

Männikössä on samanlaista kuin 50 vuotta sitten. Viljamakasiini on siirretty Taavintuvan viereen.

Nykälänniemeä kiertää kuntoiluun ja kävelyyn tarkoitettuja polkuja, joilla kannattaa varoa lentäviä golfpalloja. Polkujen reunoilla on kylttejä meteoriitin matkasta, joka saattaisi kiinnostaa tiedeyhteisöjä muuallakin maailmassa. Siellä on myös venyttelytelineitä urhealle liikkujalle.

Hienot kyltit yhä, vaikka näitä voisi hieman nykyaikaistaa.

En tällä kertaa tutustunut kylpylähotelli Kivitipun sisällä olevaan meteoriittinäyttelyyn, mutta hotellin aulasta löysin uuden, kiinnostavan julkaisun Järviseudun vesistöjen virkistyskäytöstä ja juhlakirjan ”Lappajärvi 150 vuotta”.

Yksi tarina Lappajärvesta on nyt kirjoitettu, joten järvi kannattaisi paketoida ainutlaatuiseksi vierailukohteeksi järvenrantakuntien yhteisellä markkinoinnilla. Viisi ensimmäistä vuosikymmentä on Lappajärvi pitäjänä elänyt autonomisen Suomen aikaa, siis osana Venäjän valtakuntaa, mutta lieneekö siinä aihetta uuteen tarinaan?

Nykälänniemellä on ollut ymmärtääkseni myös muinaisten lappalaisten asuinpaikkoja,

ja nimi Lappajärvi viitannee muinaiseen lappalaisasutuksen historiaan, joka sopisi myös hyvin kunnan markkinointiin.

Miten olisi muutamia poroja Nykälänniemellä kiinalaisten turistien töllisteltäväksi! Hullut ideat voivat joskus olla alkusysäyksenä toteuttamiskelpoiselle ja kannattavalle liiketoiminnalle. Ehkä vedenalainen ravintola järven alla, jossa olisi näkyvissä meteoriittien raapimisjälkiä ja tippuvia kiviä! Jos ei oikeasti, niin ainakin virtuaalisesti!

Kivitippu pessyt kasvonsa reippaiden somevaiheiden ja kunnon remontin jälkeen uuden yrittäjän toimesta

Taideteos Kivitipun länsiseinällä on huomaamattomassa paikassa.

Seuraan Lappajärven elämää mediasta, sen kuohuista ja tyvenestä. Kivitipun kannattavuus on ollut ajoittain kiikunkaakun, mutta lappajärveläisen mentaliteetin tuntien, periksi ei ole anneta, koska Nykälänniemen palvelut ovat merkittävää kunnan elinvoimaisuudelle.

Parin vuoden takainen tapahtumaketju valtakunnassa toi Kivitipunkin aseman tarkasteluun sosiaalisessa mediassa siinä määrin, että jätin Facebookin Lappajärvi-ryhmän monen muun entisen lappajärvisen tavoin.

Pääsimme mukavan lossivahdin kyydissä käymään lahden toisella puolella.

Erityisen iloinen voisi olla golffareista, joiden pallot lentävät järveen ja, josta pikkupojat niitä keräävät ja myyvät pelaajille takaisin. Liikevaihtoahan sekin, jossa nuoret oppivat businesta. Lähipiiriin kuuluva nuori henkilö on teinivuosinaan kerännyt golfpalloja serkkujensa kanssa Nykälänniemen vesistä ja sittemmin hyödyntänyt oppejaan taloustieteiden opinnoissa.

Taavintupa on kaikkien lappajärvisten tuntema talo. Sen vieressä oleva tuulimylly vähän ottaa taiteilijan silmään.Golffarit tuskin pelin tuoksinnassa siitä mitään havaintoa tekevät.

Kuminapellot kuuluvat tuottavimpiin viljelylajikkeisiin Suomessa

Viimeinen kuvauskohde oli Ollilanmäen kuminapellot, koska kuminan viljely on tänä kesänä noussut esille ainakin siitä syystä, että kuminan tuottaminen on Suomessa tällä hetkellä kannattavin viljelymuoto, arvatenkin maustekasvin statuksen vuoksi.

– Kuminanviljely vaatii asiantuntemusta, sanoo Markku Ollila.

Kuminaa tuodaan Suomeen esimerkiksi Virosta, mutta Suomessa kasvatettu kumina on tietääkseni erittäin hyvänlaatuista.

Kolme vuotta sitten kuvasin Lappajärvellä valokuvia ja videoita kuminan käsittelystä ja kuormaamisesta Närpiön kuminanvälittäjän valtaviin valkoisiin säkkeihin, joka toimitti kuminan seuraavalle portaalle.

Voit ostaa näitä esimerkiksi kurkunsäilöntään tarkoitettuja kuminansiemeniä omasta kaupastasi tai minulta Kempeleestä kalliiseen hintaan, mutta ystävät saavat ilmaiseksi.

 

Paluumatkasta Kempeleeseen ei paljoa sanottavaa

Pohjois-pohjalaiselle hiekkadyynien Kalajoki on hyvin tuttu, vai onko?

Paluumatka pitkin 8-tietä oli tylsää ajamista harmaassa sadesäässä lukuun ottamatta pikku matkustajan (nukkuva) ihanaa seuraa ja piipahdustamme Kalajoen Hiekkasärkillä eväiden syönnillä (jolloin kolmevuotias heräsi).

P.S. Jos lukijoita tulee artikkelille runsaasti, niin saatan tehdä vielä videon YouTubeen. Olisi mukava saada myös kommentteja, erityisesti Lappajärveen liittyviä.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.