Johtamisjärjestelmäksi pormestarimalli on kehno

2

Tämä kirjoitukseni julkaistiin 25.10. mielipidekirjoituksena Kalevassa (netti, paperi).

Oulussa käytävässä johtamisjärjestelmäkeskustelussa on kokonaan unohdettu kuka oikeasti johtaa Oulun kaupunkia. Todellisena johtajana ei toimi nyt eikä tulevaisuudessa kaupunginjohtaja eikä pormestari. 

Johtamisjärjestelmän tulisi tähdätä siihen, että päätöksenteko kunnassa olisi läpinäkyvää ja sujuvaa. Johtamisjärjestelmäksi pormestarimalli on kehno. 

Vuonna 2013 kävimme kaupunginhallituksen alaisen kehittämisjaoston voimin tutustumassa Tampereen pormestarimalliin. Olimme tutustumismatkan jälkeen yli puoluerajojen lähes yksimielisiä siitä, ettei pormestarimallin johtamisjärjestelmää Ouluun oteta, eikä otettukkaan.

Seuraavassa luettelen Tampereen pormestarimallista negatiivisia havaintoja. Epäjatkuvuus johtamisessa, koska pormestari valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vallan ja tiedon keskittyminen pormestari- ja apulaispormestaripuolueille, josta seuraavat muun muassa vaikeat budjettineuvottelut.

Lisäksi pormestari on poliitikko eikä asiantuntija siinä määrin kuin kaupunginjohtaja, joten pormestari tarvitsee aina rinnalleen virkamiehen kertomaan faktat eli seurauksena tuplajohtaminen. Myös pätevien pormestareiden löytyminen on suuri haaste.

Niin ikään tavoitteena oli ollut poliittisen ja virkamiesjohtamisen työnjaon selkeyttäminen, mutta sen sijaan poliittisen ja virkamiesjohdon työnjako sekoittui.

Eli pormestarimallista löytyi useita negatiivisiä puolia. Plussana pidettiin, että pormestarin koettiin olevan lähempänä kuntalaisia. Lisäksi pormestaripuolueiden luottamushenkilöt (eivät siis muut!) pääsivät budjettivalmisteluun puoli vuotta aiemmin. Vaakakuppi siis kääntyi kaiken kaikkiaan vahvasti miinuspuolelle.

Pormestarimalliin ei tule Oulussa siirtyä, koska jotkin muutkin kunnat ovat siirtyneet siihen. Johtamisjärjestelmän muuttaminen on työläs ja kallis operaatio.

Aiemmin Oulussa kuten monissa muissakin kunnissa uskottiin tilaaja-tuottaja-mallin autuuteen osana johtamisjärjestelmää. Käytännössä sen kuitenkin havaittiin olevan byrokratiaa lisäävä tehoton johtamisjärjestelmän valuvika, joten siitä on monissa kunnissa, kuten Oulussa, luovuttu.

Aina ei kannata tehdä, mitä kaveri tekee vaan miettiä itse, josko muutos on järkevä. Eli kunnassa tulee johtaa tiedolla.

Mutta kuka oikeasti johtaakaan kuntaa? Se taho ei ole myöskään kunnanhallitus, vaikka jäsenet saattavat niin toivoa. Kuntalain mukaan kunnan ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto. Johtamisjärjestelmän tulisi siis tukea valtuuston työskentelyä.

Tässä avainasemassa on tiedonkulku. Oulussa tällä hetkellä kolme pienintä valtuustoryhmää on tiedonkulun kannalta enemmän tai vähemmän siirretty sivuraiteille. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että konsensuksesta haikaillaan. Siihen ei ole mitään mahdollisuuksia niin kauan kuin kaikki valtuustoryhmät eivät ole mukana tiedonlähteillä tasavertaisesti. (Lisäksi alkuperäisessä tekstissäni oli seuraavaa: Tiedonkulku ei vaan toimi kumpaankaan suuntaan. Lisäksi suurempienkaan valtuustoryhmien valtuutetut eivät varmaankaan panisi pahakseen, jos tiedonkulku paranisi.)

Paukkuja pitäisi siis laittaa Oulun nykyisen johtamisjärjestelmänä toimivaan duaalimallin kehittämiseen ja unohtaa pormestarimalli. Duaalimallia tulisi parantaa siten, että tiedonkulku valtuustotasolla vahvistuisi. Valta tulisi suosiolla antaa siis jo valmisteluvaiheessa valtuustolle, koska valtuusto on vallan kuitenkin lopulta valtuuston kokouksessa ottanut ja ottaa tulevaisuudessakin! 

Anne Snellman

kaupunginvaltuutettu (sin.)

Oulu

 

PS. Terveisiä Helsinkiin!

PSS. Lisäksi kaupunginjohtaja toimii virkavastuulla, pormestari vain poliittisella eli ei millään vastuulla.

 

2 KOMMENTTIA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.