Avoimet oppimisympäristöt ovat seurannassa Oulussa. Syytä onkin!

2

Kempeleläisnuoret nostivat kissan pöydälle (linkki 1 ja 2). Olen myös itse ollut pitkään huolissani avoimien oppimisympäristöjen vaikutuksista muun muassa oppimiseen.

Olemme tätä asiaa toistuvasti Oulun sivistys- ja kulttuurilautakunnassa pohtineet. Olemme pyrkineet kokoustamaan eri lautakunnan alaisissa kohteissa, jotta ne tulisivat meille paremmin tutuiksi. Valitettavasti tämä käytäntö on hiipunut.

Mutta asiaan. Kun ryhmätyöskentelimme lautakuntana Hiukkavaaratalossa, saimme itse kokea, millaista on toimia avoimessa oppimisympäristössä. Keskittyminen käsillä olevaan asiaan oli tosi hankalaa, kun verhon takaa kuului toisen ryhmän puheen sorina. Jos aikuiselle keskittyminen on vaikeaa entä lapselle?!

Jos ratkaisuksi esitetään kuulosuojaimia, ollaan kyllä jo pahemman kerran hakoteillä. Ensinnäkin ryhmätyöskentely ei kuulosuojaimin onnistu ja toisaalta eiköhän lapset jo muutenkin ole tarpeeksi (lue liikaa) kuulokkeet korvilla vapaa-ajallaan. Joten ei ujuteta kuulokkeita myös lasten kouluaikaan.

Kempeleläisnuorten kirjoitus sai minut taas kyselemään Oulun tilanteen perään Oulun opetuspuolen johtavilta virkamiehiltä seuraavin kysymyksin: ”Miten on tilanne Oulussa? Onko avoimista oppimisympäristöistä tullut valituksia? Selvitetäänkö Oulussa avoimien oppimisympäristöjen vaikutuksia oppimiseen jne.?”

Tässä 3.10. saamiani vastauksia:

”Oulun kaupungin kehittämä toimintatapa, tilapedagoginen ryhmä (edustajat sikusta, tilapalveluista, asiantuntijoita kutsuttuina) seuraa erityisesti oppimista ja koulunkäyntiä uusissa tiloissa. Tästä työstä on oltu kiinnostuneista muissakin kaupungeissa. Oulun uusista tiloista on tehty tutkimustyötä erityisesti auditiivisuuden suhteen ja muutakin tutkimustyötä on vireillä. Työsuojelu tarkastelee tarvittaessa omalta osaltaan tilojen toimivuutta ja muutoksia tehdään, mikäli näin harkitaan (esim. Talvikangas, lasiseinien lisäys tai Metsokangas, kaksinkertainen verhorakenne). Onneksi uudet tilamme eivät ole kopioita toisistaan, vaan niissä on yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavaisuuksia. Tiloista ja tilojen käytöstä opitaan.

Mielestäni olennaista näissä uusimmissa tiloissa on todella miettiä uudelleen toimintatapoja. Tähän olemme koulujamme ohjanneet. Erityisen hyvin toiminta näyttää toteutuvan, kun henkilöstö on jo suunnitteluvaiheessa oivaltanut myös toiminnan muutoksen tärkeyden.

Johdetaan tätä(kin)  asiaa tiedolla. Meillä negatiivista palautetta ainakin minulle asti on tullut tavattoman vähän. Myöskään Lappeenrannan Pontuksen koulun syksyinen uutisointi tai tuo parin päivän takainen kempeleläisnuorten kirjoitus sekä pääkirjoitus eivät ole lisänneet palautetta uusiin tiloihin liittyen.”

”Jo käsitetasolla tarvittaisiin avaamista, mitä tarkoitetaan avoimella oppimisympäristöllä. Myös ns. perinteinen oppimisympäristö voi toimia avoimena oppimisympäristönä, missä oppilas on aktiivinen toimija.

Keskustelussa olevat tilat eivät ole yhtä hallia, vaan sielläkin on seiniä ym. tilaratkaisuja monipuoliseen oppimiseen.

Mielipidekirjoitukissa luodaan mielikuvaa, missä oppilas  jätetään yksin oman onnensa nojaan. Tosiasiassa uusissa oppimisympäristöissä toimivat opettajat tekevät, ja joutuvat tekemään, keskimääräistä enemmän suunnittelutyötä. Toiminta on erittäin strukturoitua oppijan näkökulmasta ja oppimisen edistymistä arvioidaan monipuolisesti.

Esimerkiksi Metsokankaalla on oppilaat, henkilöstö ja huoltajat otettu alusta lähtien voimakkaasti mukaan toiminnan arviointiin ja palautteen antamiseen. Sen pohjalta on tehty mahdollisia toiminnan muutoksia.”

Eilen 4.10. oululaiset Ritaharjun koulun oppilaiden vanhemmat esittivät oikeutettua kritiikkiä Ritaharjun koulun avoimista oppimisympäristöistä (linkki 3). Todellakin nyt on varmistettava, että koululaiset eivät ole eriarvoisessa asemassa opetuksen suhteen seuraamalla ja kehittämällä opetusta avoimissa oppimisympäristöistä. 

Sain virkamieheltä eilen tiedon, että Ritaharju järjestää nyt ensin vanhempainillan, jossa näitä asioita käsitellään.

Tietenkin jatkossa tulee vakavasti pohtia, pitääkö avoimista oppimisympäristöistä siirtyä takaisin perinteisiin oppimisympäristöihin kiinteine seinineen ja pulpetteineen. Lasten psyykkistä ja fyysistä terveyttä tulee vaalia eikä vaarantaa!

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Varmaankin tämäkin avokonttorivillitys on jonkunvihervasemmistolaisen luomus,ja tarkoituksena on tuhota Suomen koululaitos ja Pisatulokset jotka ovat maailmallakin saaneet suitsutusta.
    Kohta koululaitos on samanlaisessa kaaoksessa kuin Ruotsissa.Kommunismi perustuu Tasaaivoitukseen.

  2. PS.Tosiasiassahan tässä haetaan säästöjä lasten oppimisen ja mielenterveyden kustannuksella,kun koulut ovat vanhoja,homeisia ja erillään,eikä enää tarvita opettajiakaan niin paljoa,että sinne vaan jonon jatkoksi.Kyllä valtio maksaa kotonamakoilustakin,jotain.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.