Oulun rohkeuden puute

1

Tämä kirjoitukseni julkaistiin 13.7. mielipidekirjoituksena Kalevassa (netti, paperi).

Oulun kaupunkistrategiassa Oulun arvoksi mainitaan rohkeus. Miten tuo rohkeus näkyy puheina ja tekoina? Ei mitenkään! Helsingissä sen sijaan ainakin visioidaan rohkeasti. Helsinki-Tallinna-tunnelihanke jos mikä kuvaa Helsingin rohkeutta.

Oulu sen sijaan nukkuu Ruususen untaan. Kovalla väännöllä saatiin vuonna 2016 Uuden Oulun yleiskaavaan Kempeleenlahden ylitystie merkinnällä: Jatkoselvitettävä liikenneyhteystarve. Mutta sen jälkeen asiasta ei olekaan mitään kuulunut.

Kyseinen ylitystie nopeuttaisi Oulun lentokentän ja keskustan välimatkaa ja toisi esiin Oulun merellisyyden. Oulun matkailu saisi Kempeleenlahden pengertiestä/sillasta kaipaamansa matkailunähtävyyden, joka muodostaisi yhdessä tulevan Hailuodon pengertien kanssa megaluokan matkailuvaltin.

Tällä hetkellä Oulun merellisyys on naftaliinissa. Rantaryteiköt esimerkiksi Lentokentäntien varrella estävät meren ihailun ja soutuveneillekkään ei löydy laajoista rannoista säilytyspaikkaa.

Lisäksi esimerkiksi Varjakansaaren vierasvenelaituria ei millään saada uusittua, vaikka se minulle talvella 2018 valtuustoalotteeni vastauksessa luvattiin. Vaikuttaa siltä, että merta ja suistoa pidetään Oulussa niin itsestään selvyytenä ja tylsänä, että niitä ei tajuta mitenkään kunnolla hyödyntää.

Tuo Oulun rohkeus mieletäänkin enemmän rohkeudeksi aloittaa palveluverkon selvittäminen vuosittain uudelleen. Tämä palvelupisteiden kyseenalaistaminen on hullunrohkeutta, joka ajaa lapsiperheet Oulusta lähikuntiin lähinnä Kempeleeseen.

Sen sijaan, että Oulussa tulevaisuutta visioitaisiin pitkällä aikajänteellä, Oulussa selvitetään taas pormestarimallin käyttöönottoa. Minua ei tuohon poliittisen selvitystyöryhmään ole kelpuutettu, vaikka Oulun Sinisen valtuustoryhmän puheenjohtaja olenkin.

Kävimme viime vaalikaudella vuonna 2013 kaupunginhallituksen alaisen kehittämisjaoston voimin tutustumassa Tampereen pormestarimalliin. Olimme tutustumismatkan jälkeen yli puoluerajojen lähes yksimielisiä siitä, ettei pormestarimallin johtamisjärjestelmää Ouluun oteta eikä otettukkaan.

Tulevaisuuden visioinnin ja toteutuksen kannalta pormestarimalli on huono johtamisjärjestelmä, koska pormestari ja apulaispormestarit valitaan aina neljäksi vuodeksi kerrallaan, joten johtaminen muuttuu epäjatkuvaksi. Pormestarimalli sisältää myös muita valuvikoja, joiden takia minun on sitä vaikea kannattaa.

Ei kun rohkeasti Oulu kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkia!

Anne Snellman

kaupunginvaltuutettu (sin.)

Oulu
JAA

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.