Oulun kaupunginsairaalan saattohoito-osasto A2:n tilasta kysymyksiä ja vastauksia

4

Oulun kaupunginsairaalan osasto A2 on palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osasto. Olen saanut huolestuttavaa viestiä kyseisen osaston tilasta. Kysyin siis Oulun kaupungin vastaavilta virkamiehiltä asiasta. Alla kysymykset vastauksineen.

Kysymys: ”Millainen hoitajamitoitus Kaupunginsairaalan saattohoito-osastolla A2 on? On tullut viestiä, että siellä on liian kiire hoitaa potilaita.”

Vastaus: ”Saamani tiedon mukaan hoitajamitoitus on 0.89.” ”Meillä on tulossa palaveri A2 tilanteesta heti kun kaupunginsairaalan palvelupäällikkö palaa lomalta. Asiasta on jo aiemminkin keskusteltu: Työmäärä on lisääntynyt kaikilla osastoilla, koska viime vuosina hoidettujen potilaiden määrä on lisääntynyt = potilasvaihto on nopeutunut. OKS:ssa osastojen km. hoitoaika 11 päivää. Hoitoisuusmittaria meillä ei ole käytössä, mutta potilaiden hoitoisuus/vaativuus on myös lisääntynyt. Hoitajamitoitus on joka osastolla hiukan erilainen riippuen osastoprofiloinnista km 0,83 (vaihteluväli 0,78 – 0.89). Hoitajamäärää ei ole viimeisen kolmena vuoden aikana lisätty (hk määrä ei saa nousta). Kuitenkin kaikkiin 100 % valvontoihin on palkattu ylimääräiset hoitajat 24/7 ja ruuhkahuippuihin on myös palkattu sijaisia jotta potilasturvallisuus ei vaarannu.”

Kysymys: ”Lisäksi kuulemma tällä saattohoito-osastolla ei ole psykiatrista sairaanhoitajaa. Eikö sellainen kuitenkin tarvittaisi kuolevien potilaiden hoitoon keskittyvällä osastolla?”

Vastaus: ”A2:n sairaanhoitajille on järjestetty mt-palveluista koulutusta kriisien kohtaamiseen ja psyykkisen tuen antamiseen. Koulutuksen antoi pitkäaikainen kriisityön tekijä, jolla on tähän vankka osaaminen. A2:lla on myös mahdollisuus konsultoida haastavissa tilanteissa mt-palveluiden psykiatria. He voivat tarvittaessa olla yhteydessä myös hv-keskusten psykiatrisiin sairaanhoitajiin. Tänä päivänä ei valmistuvat sairaanhoitajat ovat kaikki AMK sairaanhoitajia, eikä varsinaisia psykiatrisia sairaanhoitajia enää valmistu. Koulutuksessa on mahdollisuus ottaa syventäviä opintoja psykiatriseen hoitotyöhön. Käytännössä opiskelijoiden mielenterveystyön osaaminen syventyy tulevassa työpaikassa työtä tehdessä ja saadessaan täydennyskoulutusta työtehtävien edellyttämään osaamiseen. Periaatteessa kaikilla sairaanhoitajilla pitäisi olla perusvalmius kohdata kriisejä ja antaa psyykkistä tukea. Saattohoito vaatii tietysti omaa erityisosaamista ja tähän tarpeeseen olemme mt-palveluista pyrkineet antamaan tukea.”

Kysymys: ”Vielä ongelmia on siinä, että kotoa osa potilaista viedään turhaan akuuteissa tilanteissa oysin päivystykseen, vaikka heille on tavallaan A2:lla paikka, ja jonne heillä on lupa mennä silloin, kun kotonaolo vaikeutuu. Pahimmillaan he joutuvat olemaan päivystyksessä jopa kahdeksan tuntia ruuatta. A2:lla he saisivat nopeasti asianmukaista hoitoa. Mitä tälle on tehtävissä?”

Vastaus: ”Päivystykseen nämä potilaat joutuvat nykyään huomattavasti harvemmin kuin aiemmin eli tilanne on tältä osin huomattavasti kohentunut. Usein syynä saattaa olla joko tilanne jossa vaaditaan erikoissairaanhoitoa tai se että ensihoito ei ole tiennyt että potilaalla on lupa mennä suoraan A2 osastolle .Ensihoito ei näe kaupungin sairauskertomusta. tätä ollaan tässä integraatiohankkeessa parantamassa. Esimerkiksi kun itse päivystän, ei näitä potilaita ole päivystyksessä näkynyt enää vuosiin.”

Vaikuttaa siis siltä, että toimintaa ollaan kehittämässä parempaan suuntaan. Hyvä niin! Jään kuulolle!

JAA

4 KOMMENTTIA

  1. Kiitos kun nostat blogissasi esille erittäin tärkeän asian. Asian mistä yhteiskunnassamme puhutaan aivan liian vähän eli hyvästä hoidosta elämän loppuvaiheessa.

    Anne on esittänyt hyviä kysymyksiä, mutta täytyy tuoda esille se, että Oulun kaupunginsairaalan osasto A2 on aivan edellä kävijä palliatiivisessa sekä varsinaisessa saattohoidossa kun katsomme koko maamme tilannetta. Oulussa tätä hoitoa on kehitetty jo ainakin 90-luvulta lähtien kun monin paikoin Suomessa ollaan vasta aivan alussa. Itse olen mukana valtioneuvoston asettamassa ”elämän loppuvaiheen hoito työryhmässä” ja siinä työstämme aiheeseen liittyviä haasteita. Saattohoitoon liittyy ongelmia ja ne on tiedostettu ja tunnistettu. Resurssit, osaaminen , lääkärien ja hoitajien koulutus jne. Hoidon saatavuuteen liittyy epätasa-arvoisuutta. Toivotaan, että asioita saadaan parannettua ja kehitettyä siten, että asianmukainen hoito ei enää tulevaisuudessa olisi niin riippuvainen asuinkunnasta. Mitä ilmeisimmin asian korjaamiseen tulemme tarvitsemaan myös lainsäädännöllisiä muutoksi.

    Kiitos!!

  2. Mitenkähän tuo mitoitus lasketaan? Ilmeisesti kaikki vapaalla olijatkin laskettu mukaan. Montako sairaanhoitajaa on vuorossa? Eikö osaava henkilökunta äänestä jaloillaan, kun asiat eivät ole kunnossa?

  3. Virkamiesten vastauksessa esiintyy asiavirheitä: osaston mitoitus ei ole 0,89, vaan se on 0,79-0,80, kun fysioterapeutti lasketaan mukaan. Osaston henkilökunta ei ole saanut mt-palveluista kriisityön koulutusta.
    Osasto A2 on aivan liian suuri (37+2 ylipaikkaa) palliatiivisen ja saattohoidon osastoksi. Jokaisella potilaalla on keskimäärin kolme omaista, joten asiakasmäärä nousee kolminkertaiseksi, mitä ei huomioida henkilöstömitoituksessa. Osaston työtahti on hektinen ja hoitajat ovat alkaneet äänestämään jaloillaan, kun työpaine on noussut sietämättömäksi ja osastolla koetaan, että asioihin ei pystytä vaikuttamaan.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.