MITEN POHJOIS-POHJANMAA VOIMAANTUU?

0

Koronaepidemia on alueellamme tällä hetkellä hyvin hallinnassa ja hallituksen päätös ryhtyä purkamaan pakotteita on erittäin tervetullut.  Koska paluu entiseen ei tapahdu itsekseen ja epidemian päättymisen aikataulu on täysin hämärän peitossa, tervetulleita ovat myös olleet saamamme vastaukset maakuntaliitolta ja ELY:ltä ryhtyä rakentamaan selviämissuunnitelmaa alueellemme. Tähän työhön on ryhdyttävä välittömästi yhdessä elinkeinoelämän, kuntien ja oppilaitosten kanssa.

Hyvin moni tuumaa, että emme palaa entiseen ja samaan ajatukseen linkittyy kysymys, mikä on uusi normaali epidemian jälkeen? Mitkä ovat ne asiat, joihin kannattaa elinvoimamme rakentamisessa tulevaisuudessa satsata ja panostaa.

On ensinnäkin tunnistettava alueemme rakenne. Yli 60 % yrityksistämme toimii palvelutoimialalla, lisäksi talouden kasvu nojaa meillä vahvasti kotimaan kysyntään. Vientiyrityksiä on liian vähän. Rajoitukset taas aiheuttavat haittaa kaikille toimialoille.

MILLÄ LUOTTAMUSTA TULEVAISUUTEEN SAADAAN LISÄÄ?

Elpymiseen ja voimaantumiseen tarvitaan aluksi se, että saadaan ihmiset ostamaan ja käyttämään palveluita. Nyt tehdyt rajoitusten purkamiset eivät riitä ihmisten toimeliaisuuden lisäämiseen. Etätyö, jonka hyvänä puolena voidaan pitää valtavaa digiloikkaa maassamme, on kuitenkin suositus, joka hillitsee valtavasti ihmisten liikkumista. Vaikka kokoontumisrajoitus nostetaankin 50 henkilöön, niin ihmiset pysyvät nykyisillä etätyö ja pysy kotona -suosituksilla kotonaan ja kaupat ja palvelut eivät saa kipeästi kaipaamaansa asiakasvirtaa omista digiloikistaan huolimatta. Odotamme myös tarkempia ohjeita, miten ravintolat voivat avata ovensa kesäkuussa.  On sanottu, että oululainen lounasravintola on kannattava vasta, kun se myy 100 lounasta joka arkipäivä. Tällaisiin lukuihin ei päästä, jos ns. ”kahden metrin yhteiskunta” vähentää lounaspaikkojemme asiakaspaikat liian pieniksi.  Hyvä kysymys myös on, palaavatko asiakkaat ravintoloihin ja kahviloihin? Nyt monelta puuttuu luottamus ja turvallisuuden tunne käyttää palveluita ja elää normaalia elämää. Milloin ja miten esimerkiksi kampaamokäynnistä tulee entisajan hemmotteluhoito, nyt ajatuksissa olevan arkailun sijaan?

Suomessa hallituksen suositukset ovat toimineet niin tehokkaasti, että yritystoiminta on suurissa vaikeuksissa.  Varsinaiset kiellot ovat pysäyttäneet tapahtuma- ja ravintola-alan, mutta todellisuudessa suositukset pitävät ihmiset kotona. Nyt rinnalle on saatava keinoja, joilla ihmisten luottamusta normaalielämään voidaan parantaa. Testauskapasiteetin nosto ja vasta-ainetestit on saatava laajasti käyttöön ja meilläkin on uskallettava suositella maskien käyttöä julkisesti liikuttaessa. Maskithan ovat käytössä jo noin 50 muussa maassa. Luottamusta elämän jatkuvuuteen epidemiasta riippumatta on saatava nostettua ja keinoja tähän on löydettävä.

 

SELVIÄMISSUUNNITELMAN AINEKSIA

Selviämissuunnitelman tekoa helpottaa, jos nyt jaossa olevat Business Finlandin ja ELY-keskuksen tuotteet todella kehittävät alueemme yrityksiä. Tällä hetkellä vaikutus on aika pieni. Suurin osa myönnetyistä tuista on pienempää tilanneanalyysirahoitusta ja varsinaista kehittämistukea on haettu vähemmän. Tilannerahoitus on antanut mahdollisuuden hakea uutta suuntaa ja mahdollista toki on, että sen pohjalta syntyy runsaasti erilaisia uusia kehittämishankkeita. Parhaimmillaan yritysten osaaminen on parempi syksyllä, mikä tuo uutta liiketoimintaa alueellemme.  Tukea kehittämiseen ja osaamisen ylläpitämiseen tarvitaan ehdottomasti jatkossakin.