Edellisessä kirjoituksessani pohdiskelin länsimaisen yhteiskunnan kauneusihanteita, ja jatkettakoon tänäänkin samalla linjalla. Elämme tällä hetkellä suoranaista valokuvaamisen kulta-aikaa, sillä kännykkäkameroiden tarkkuus on ohittanut vanhojen kunnon pokkarikameroiden megapikselit jo aikaa sitten. Samalla kuvaamisen kohteetkin ovat muuttuneet – esimerkiksi selfie on maailmanlaajuisesti tunnettu itsensä kuvaamisen ilmiö. Viime vuosina tietoisuus kauneusihanteista ja vartaloiden diversiteetistä on nostanut päätään länsimaisten valtavirtaihanteiden alta. Kun yhdistää kaksi edellämainittua ilmiötä, saadaan suuri joukko nuoria naisia (ja myös miehiä), jotka julkaisevat itsestään kokovartalokuvia sosiaaliseen mediaan. Seuraavat kuvakaappaukset ovat nuorten naisten ottamien ja julkaisemien kokovartalokuvien kommenttikentistä:

On siis enemmän sääntö kuin poikkeus, että sosiaaliseen mediaan julkaistun kokovartalokuvan kommenttikentässä ruoditaan kuvassa olevan henkilön vaatetusta, kehon muotoja, painoa ja kuvan laittamisen motiiveja. Mitä vähemmässä vaatetuksessa kuvan henkilö esiintyy, sen enemmän vastalauseita ilmestyy kommenttiboksiin. Pelkän pärstän kuva useimmiten kerää kehuja ja kauniita sanoja, mutta vartalon esittely tuntuu edelleen olevan järjestään pahasta. Treenattu kroppa saa osakseen enemmän hyväksyntää kuin selluliittinen ja pehmeä vartalo, mutta joka tapauksessa kummankinlaista kuvaa kyseenalaistetaan.

Usein vartalokuvan julkaisun motiivina pidetään huonoa itsetuntoa ja kehujen kalastelua sen pönkittämiseksi. Mitä vähemmän vaatetta, sen epävarmempi ressukka. Hyväksynnän metsästäminen ei ole pysyvin keino itsetunnon paikkaamiseen, mutta ei siitä voi ketään ristiinnaulitakaan. Sama pätee toiseenkin suuntaan: jos joku osoittaa pitävänsä omasta kehostaan julkaisemalla siitä kauniita kuvia, tulkitaan tempaus ylimielisyydeksi ja pyritään pitämään kuvan julkaisija samoissa nöyryyden raameissa kuin muutkin suomalaiset. Suomea ei turhaan tituleerata yhdeksi maailman tasa-arvoisimmista maista: täällä kansalaiset huolehtivat itse siitä, että jokainen säilyy samalla epätoivon ja itseinhon tasolla toistensa kanssa.

Seuraavaksi kuuluu nurinaa tyrnäväläisen pirtin perimmäisestä nurkasta: ”miksi niitä vartalokuvia tarvii laittaa?” No, ei tarvitsekaan. Mutta niitä saa kyllä julkaista, jos haluaa. Mielestäni tässä yhteiskunnassa on muutenkin tarvetta kokovartalokuville, ja erilaisille sellaisille. Ihanne pitkästä ja laihasta naisesta on jo väistymässä, ja tilalle saadaan hurjasti uusia vaihtoehtoja kehopositiivisuuden ja erilaisten vartalomallien julkiseksi tekemisen myötä. On sallittua iloita kehostaan, vaikka siinä olisikin muhkuroita, arpia ja selluliittia, ja vaikka olisi malliltaan persjalkainen perustallukka. Erilaisten vartaloiden näkeminen sosiaalisessa mediassa laventaa kauneuskäsitysten kirjoa ja keventää paineiden taakkaa heidän harteiltaan, jotka kokevat omassa kehossaan riittämättömyyttä. Ja jos itse viihtyy omassa ulkomuodossaan, ei toistenkaan närppiminen tunnu tarpeelliselta.

Vartalokuvien julkaiseminen ei ole kaikkien pala kakkua, mutta joillekin se voi olla vapauttavaa ja jopa terapeuttista. Mauttomat alastonkuvat julkisuudessa ovat asia erikseen, mutta kukkikoon jokainen peruna tavallaan ja julkaiskoon itsestään sellaisia kuvia, jotka itsestä tuntuvat hyvältä. Vartalon kuva netissä on joka tapauksessa kauniimpi, kuin arvosteleva kommentti kuvan alla.

JAA

2 KOMMENTTIA

    • Tässä kohtaa minusta katse täytyy kääntää sinne, mistä heikko itsetunto on peräisin. Yhteiskunnassamme kauneus on tavoitelluin ominaisuus, mikä on melko vääristynyttä sitä ajatellen, että ihminen on valtava kimppu kaikenlaisia ominaisuuksia, ja ulkonäkö on vain yksi niistä. Huonon itsetunnon johdosta hyväksyntää tavoittelevaa henkilöä katsotaan aina säälivästi alaspäin, vaikka ennemmin tulisi puida nyrkkiä kohtuuttomien ulkonäköpaineiden asettajia kohtaan. Onneksi tässä asiassa tullaan koko ajan yhä tiedostavammiksi – huomasin eräänä päivänä lehdessä Kalevala-korun mainoksen, jossa koruja mainosti kalju tyttö. Virkistävää!

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.