14-vuotiaana kiinnitin pyörääni ketjuja kaupan pihalla. Takaani kulki juopunut mieshenkilö, joka kommentoi kovaan ääneen, että ”onpa siinä tytöllä hyvä perse!”

Vuonna 2014 olin juuri täyttänyt 18 vuotta ja jonotin ystävieni kanssa kotikuntani yökerhoon. Jono oli spesiaali-illasta johtuen pitkä ja eteni hitaasti, joten jouduimme seisoskelemaan kauan. Takanani seisoi humalainen noin 35-vuotias mies, joka rupatteli kanssamme ajan kuluksi mukavia. Samalla hän vaivihkaa hipelöi takapuoltani ja yritti hivuttaa kättään hameeni alle. Olin niin kauhuissani, etten tehnyt asialle mitään.

Eräällä toisella kerralla keski-ikäinen päihtynyt mies tuppautui iholleni yökerhon tanssilattialla. Käskin topakasti hänen mennä muualle, johon hän totesi itsevarmasti: ”no enhän mene”. Mies jatkoi lähestymisyrityksiään niin kauan, kunnes eräs miespuolinen henkilö seurueestamme käski hänen poistua. Sen jälkeen häntä ei näkynyt enää.

Muutama viikko sitten kävelin puolenyön maissa keskustasta kotiin noin puolentoista kilometrin matkan. Puolessavälissä matkaa havahduin siihen, että tuntematon mies seuraa minua. Yritin päästää häntä ohitseni, mutta hän itsepintaisesti jumitti takanani. Mulkoiluistani huolimatta mies seurasi minua kotiovelleni saakka ja yritti päästä rappuun sisään.

Yllä mainittujen lisäksi kokemusrepertuaariini kuuluu vielä niin monta eri tasoista ahdistelutilannetta, etteivät sormet tahi varpaatkaan riitä niiden laskemiseen. Enkä tiettävästi ole ainoa, sillä naispuolisilla ystävilläni on yököttävän paljon samanlaisia kokemuksia puhumattakaan siitä, että tästä aiheesta on jo kirjoitettu julmetun paljon erilaisia artikkeleita. Kannanottojen määrä ei kuitenkaan tunnu edelleenkään riittävältä ahdistelutilanteiden yleisyydestä päätellen, joten nyt kannan oman korteni kekoon.

Suurimmassa osassa ylläolevista tilanteista ahdistelija oli humalassa – tarkemmin kun mietin, lähes kaikissa kohtaamissani ahdistelutilanteissa vastapuoli on ollut edes jonkin verran alkoholin vaikutuksen alaisena. Selvin päin miehet siis mitä ilmeisimmin osaavat käyttäytyä, mutta juovuksissa tilanne on toinen. En suinkaan vihaa miehiä (asunhan varsin ihanan sellaisen kanssa) tai yritä mustamaalata ketään, mutta minä ja useat lähipiirini ihmiset ovat saaneet ahdistelua osakseen ainoastaan miehiltä ja suurimmaksi osaksi päihtyneiltä sellaisilta. Mielestäni alkoholi ei kuitenkaan ole lieventävä asianhaara sen enempää kuin pukeutuminenkaan on syy ahdistelluksi tulemiseen. Ainakin minun ikäisilleni opetettiin jo ala-asteella, ettei toiseen saa ikinä koskea ilman lupaa sille alueelle, minkä uimapuku peittää – jossain kohti on siis tiettyjen yksilöiden ajattelu vinksahtanut hatelikkoon.

Ystäväni kertoi minulle vastikään eräästä artikkelista, jossa erään tutkimuksen mukaan naiset käyttävät huomaamattaankin yllättävän paljon aikaansa ja energiaansa ahdistavien mieskontaktien välttelyyn. Artikkeli avasi omatkin silmäni sille, miten paljon rajoitan tietyissä tilanteissa omaa käyttäytymistäni, jotten tulisi lääpityksi. Baareissa tai bussipysäkeillä ei kannata ottaa katsekontakteja kehenkään, tanssilattialla täytyy pitää naispuolisia ystäviä kädestä ja yöllä yksin kävellessä kannattaa vähintäänkin esittää, että puhut puhelimessa.

Kaikista pöyristyttävintä minusta on kuitenkin se, kuinka riippuvaiseksi itsensä täytyy tehdä miehistä, jotta pääsee eroon epätoivotuista yksilöistä. Jos en halua jonkun seuraa, ainoa validi vastaus tuntuu olevan, että ”minulla on poikaystävä”. Takalistoani lääppivä mies ei usko minun vastustelujani, vaan perääntyy vasta, kun joku toinen mies osoittaa dominanssinsa ylitseni. Minusta jopa Trumpin presidenttiyttä kauheampaa on se, että minun koetaan vielä vuonna 2017 olevan miesten omaisuutta; että minulla ei ole sananvaltaa omaan kehooni senkään vertaa, että saisin itse päättää, kuka minuun saa koskea. On puistattavaa, että yöelämässä minua kohdellaan kuin tavaraa kaupan hyllyllä siihen pisteeseen saakka, että en uskalla hymyillä tanssiessani, koska joku saattaa tulkita sen kutsuksi iholleni.

Toinen huolenaiheeni on se, että joudun varomaan kutsumasta itseäni feministiksi, sillä vastaanotto on lähes poikkeuksetta ”ai häh, miks vihaat miehiä, ootko sellanen feminatsi” -rutkutusta. Sekin on minusta perin hämmentävää, että vielä tässä maailman ajassa feminismin käsite voi olla joillekin niin epäselvä – feministit vihaavat miehiä yhtä paljon kuin muslimit räjäyttelevät pilvenpiirtäjiä ja saksalaiset ovat natseja. Vaikka tasa-arvoasiat ovat tällä hetkellä paremmalla tolalla kuin koskaan, haluan silti tulla otetuksi vakavasti, kun kiellän jotakuta koskemasta minuun tai häiritsemästä minua. Tahdon itse olla vastuussa itsestäni ja tahdon, että itsemääräämisoikeuttani kunnioitetaan kaikkialla paikasta, ajasta tai mahdollisesta humalatilasta riippumatta. Tahdon, että minun mielipiteeni otetaan yhtä vakavasti kuin miehen mielipide. Kännissä oleminen ei ole tekosyy olla epäkunnioittava ja suoranainen persereikä kanssaeläjiä kohtaan, niin yllättävältä kuin se saattaakin joistakin kuulostaa.

Onneksi silti suurin osa minua ympäröivistä ihmisistä on älykkäitä, ajattelevia, suvaitsevaisia, kohteliaita ja ihania. Vaikka tietyt epäkohdat yhteiskunnassamme aiheuttavat minussa tuohtumusta, on minussa silti uskoa ihmiskuntaan jäljellä edes jonkin verran – sen verran siis, että uskallan hymyillä mummeleille, vaikka he näyttäisivätkin äkäisiltä.

(ps. Kirjoittaisin myös mielelläni miesten kohtaamasta ahdistelusta, mutta ilmeisistä syistä minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia moisesta. Kaikki ahdistelu ketä tahansa kohtaan on aivan yhtä hirveää, vähintään yhtä ikävää kuin järkyttävä kakkahätä kahdeksan tunnin bussimatkalla.)

1 KOMMENTTI

  1. Asia ei, valitettavasti, ole ihan noin yksinkertainen.
    Ei riitä, että miehille opetetaan, ettei saa koskea tai häiriköidä. Se ei riitä niin kauan, kun samalla kerrotaan, että ”miehen kuuluu olla aloitteen tekijä” ja ”naisen kuuluu aina sanoa ’ei’ aluksi”. Olen kuullut jonkun itseään feministinä pitävän sanoneen nuo.
    Siitä olen täysin samaa mieltä, että humalatila ei anna mitään oikeutta olla persereikä, päin vastoin.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.